Saataisiinko kaikille koronarokotteet, jos patenteista luovuttaisiin?

Kehittyvien maiden koronarokotejakelun tiellä on monta pullonkaulaa, mutta rokotteiden patenttisuoja ei ole yksi niistä.

Sairaanhoitaja antaa koronarokotusta Kongossa.
Sairaanhoitaja antoi koronarokotetta Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kuva: EKFS, Nyokabi Kahura

Maaliskuussa tulee kaksi vuotta täyteen siitä, kun WHO julisti covid-19-viruksen aiheuttaman taudin pandemiaksi. Alle vuosi siitä ensimmäiset rokotteet olivat markkinoilla. Viime vuonna tuotettiin arvioiden mukaan yli 11 miljardia koronarokotetta – pelkästään joulukuun tuotanto oli jo 1,5 miljardia. Tällä tuotantomäärällä koko maailman väestö voisi olla rokotettu kaksi kertaa 2022 alkuvuoden aikana.

Tästä tavoitteesta ollaan kuitenkin paikoin kaukana: edelleen monissa matalan tulotason maissa rokotekattavuus jää huolestuttavan matalaksi, noin 10 prosenttiin.

Ratkaisuksi rokotteiden saatavuuteen on esitetty patenteista luopumista. Myös ulkoministeriön julkaiseman Kehitys-lehden ulkopuolinen blogisti Esa Salminen nosti aiheen esille. Maailman kauppajärjestö WTO:ssa on käsittelyssä Intian ja Etelä-Afrikan ehdotus luopua teollis- ja tekijänoikeuksia säätelevän TRIPS-sopimuksen keskeisten kohtien soveltamisesta pandemian ajaksi. Tekninen, suurelle yleisölle vieras kauppasopimus on varmasti helppo syntipukki, mutta syntipukin etsimisen sijaan pitäisi etsiä ratkaisuja sieltä, missä haasteetkin ovat.

Patentin avaaminen ei ole ihmelääke

Ovatko teollis- ja tekijänoikeudet esteenä rokotteiden valmistukselle? Ne kun ovat toimineet nimenomaan kehyksenä, jonka turvin lukuisia yhteistyösopimuksia rokotteiden kehittämiseksi ja valmistamiseksi on syntynyt.

Maissa, joissa ei ole omaa tuotantokapasiteettia, ei pelkästä patentista ole apua. Vähiten kehittyneillä mailla ei ole tällä hetkellä ollenkaan velvoitteita toimeenpanna TRIPS-sopimusta. Afrikan maissa mRNA-rokotteita ei ole edes patentoitu Etelä-Afrikkaa ja Marokkoa lukuun ottamatta. Resepti olisi siis vapaasti kopioitavissa, mutta kokki, keittiö tai raaka-aineet puuttuvat. Patenttien purkamisella voisi olla merkitystä esimerkiksi Intiassa, jossa on lisäksi suuri tuotantokapasiteetti. Intian lääketehtaat ovat kuitenkin jo vapaaehtoisten lisenssien turvin sopineet kumppanuuksia rokotteiden valmistamiseksi, ja tuotanto on käynyt niin kuumana, että Intian suurimmalla lääkevalmistajalla on ollut pulaa tilauksista.

Rokotteiden jakelussa monta pullonkaulaa

Mitä sitten tulisi tehdä, jotta rokotteet jakautuisivat tasaisemmin? Esimerkiksi EU on toimittanut koronarokotteiden tasapuolista saatavuutta edistävälle Covaxille yli 330 miljoonaa rokoteannosta, ja yhdessä jäsenmaiden kanssa rahoittanut Covaxin työtä kolmella miljardilla eurolla. Lahjoitukset eivät yksinään kuitenkaan riitä. Tuotannon pullonkauloihin tulisi puuttua. WTO on listannut niitä monta sivua, mutta patentit eivät listalle yllä. EU on rokotelahjoitusten lisäksi rahoittanut paikallisen rokotetuotannon käynnistämistä Etelä-Afrikassa, Senegalissa ja Ruandassa. Uusien tuotantolinjojen pystyttäminen vaatii monen toimijan välistä yhteistyötä ja luottamusta, jossa olemassa olevat sopimukset ovat turvana.

Rokotteiden lisäksi pitäisi puhua rokottamisesta: miten rokotteet saadaan perille asti? Tässä haasteiksi etenkin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa nousee esimerkiksi heikko infrastruktuuri ja rokotteiden vaatima kylmäsäilytys. Lisäksi haluttomuus ottaa rokote on globaali haaste.

Yhteistyö nopein tapa rokottaa koko maailma

Patenttien ei tulisi koskaan olla julkisen terveyden esteenä, ja tältä varalta TRIPS-sopimuksessa on jo joustoja. EU on lisäksi tehnyt WTO:ssa ehdotuksen, jolla joustojen käyttöä helpotettaisiin. Pandemia, jos mikä, on pätevä syy turvautua esimerkiksi pakkolisensointiin, jos patentti olisi esteenä rokotteiden tai lääkkeiden saatavuudelle.

Lääkkeen valmistaminen on muuten yksinkertaisempaa kuin rokotteen, ja siinäkin vapaaehtoiset lisenssit ovat paras ratkaisu. Tästä on tuore esimerkki, kun Medicines Patent Pool auttaa 27 geneeristä valmistajaa valmistamaan koronalääkkeitä 105 matalan ja keskitulotason maahan.

TRIPS-erivapausehdotus tehtiin syksyllä 2020 ennen kuin ensimmäistäkään rokotetta oli annettu. Olisiko silloin kukaan uskaltanut ennustaa, että vain reilun vuoden päästä yli 60 prosenttia koko maailman väestöstä on jo saanut ainakin yhden rokoteannoksen? Kaikki tämä edistys on tapahtunut TRIPS-sopimuksen voimassaollessa. Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja on osa ratkaisua: se edistää innovaatioita ja tukee olemassa olevaa yhteistyötä. Ja jos jotain tässä tilanteessa tarvitaan, niin yhteistyötä. Se on nopein ja tehokkain tapa saada maailma rokotettua.