Joulukuun alussa julkistettu openaid.fi-datasivusto kertoo Suomen kehitysyhteistyön päätös- ja maksatustietoja vuodesta 2015 lähtien. Hiihaa, sanon minä.
”Valvo itse minne kehitysraha virtaa”, kirjoitin lehtikirjoitukseeni lähes päivälleen 10 vuotta sitten joulukuussa 2011. Suomi oli silloin liittynyt kansainväliseen International Aid Transparency Index (IATI)-aloitteeseen, jota aloitimme myös rahoittaa. Unelmanani oli jo silloin, että saisimme kehitettyä myös oman avoimen datasivuston. Tämä ei kuitenkaan vielä viime vuosikymmenellä toteutunut, muun muassa teknisten haasteiden ja vähäisten henkilöresurssien takia.
Syksyllä 2020 päätimme kuitenkin kääriä hihat ja käynnistimme työn avoimen datasivuston, ”Open Aidin”, kehittämiseksi. Työtä tehtiin reilun vuoden ajan jok’ikisellä viikolla yhteistyössä mainion tilastotiimimme ja viestintäosaston kollegoiden kanssa.
Lopulta ulkoministeriön avoin datasivusto openaid.fi näki päivänvalon viime viikolla, 2.12.2021. Sivustolta löytää vastauksia esimerkiksi siihen, missä maissa suomalaisten tukemaa kehitysyhteistyötä tehdään, miten kehityspoliittisten painopisteiden rahoitus jakaantuu, mitä ja miten paljon YK-järjestöjä rahoitetaan, ja niin edelleen.
Taustalla olevat seurattavat asiat ovat samoja asioita, joita OECD:n kehitysapukomitealle raportoimme. Nämä kansainvälisesti seuratut luokittelut koskevat esimerkiksi rahoituksen kohdentumista eri toimialoille ja politiikkatavoitteille sekä kertovat, minkä kumppanin kautta rahoitus kulkee. Lisäksi mukana on Suomen omia, esimerkiksi kehityspoliittisia painopisteitä ja budjettimomentteja koskevia luokitteluja. Koska taustalla olevat seurattavat parametrit ovat erittäin monipuoliset, voi erilaisia valintoja tehdä uskomattoman monella eri tavalla.
Yksittäisiä aktiviteetteja, eli maksatus- tai päätöstietoja sivulla on jo yli 12 000 – kaikki Suomen julkisen kehitysyhteistyön raportoitavat hanketason tiedot vuodesta 2015 alkaen. Ja luku kasvaa päivä päivältä.
Miksi avointa, läpinäkyvää ja helposti käytettävää tietoa tarvitaan?
Kehitysyhteistyöstä käytävässä keskustelussa on oleellista, että suomalaisilla on mahdollisimman tarkka ja todenmukainen käsitys siitä, mitä Suomen kehitysyhteistyö käytännössä on. Avoin tieto vahvistaa päätöksentekoa sekä valvontaa, joka voi estää mahdollisten väärinkäytösten synnyn, kun tieto on myös laajasti saatavissa kumppanimaissamme.
Käyttöönotettu sivusto helpottaa myös ulkoministeriön sisäistä työtä, sillä tähän asti kutakin rahoitusmuotoa, teemaa, maata jne. koskevat tiedot ovat olleet vain niitä hoitavien asiantuntijoiden käytössä.
Olemme seuranneet tarkkaan verrokkimaidemme – esimerkiksi Ruotsi, Tanska ja Hollanti – tilannetta, ja olemme mielestäni näiden mallimaiden joukossa tästä eteenpäin. Uskomme, että uuden sivustomme avulla nousemme entisestään kansainvälisessä kehitysyhteistyön avoimuutta mittaavissa vertailuissa, kuten Publish What you Fund -arviossa.
Kehitys kehittyy – mitä seuraavaksi?
Avoimuuden nimissä on myös todettava, että sivusto on nyt versiona 1.0. Kiitosten lisäksi olemme jo saaneet keskeisiltä sidosryhmiltä palautetta esimerkiksi ilmastorahoituksen, sukupuolten tasa-arvon ja vähiten kehittyneiden maiden huomioimisesta. Tästä jatkamme ensi vuonna. Pyrimme myös linkkaamaan sivustolle tulostietoa erityisesti ensi vuonna valmistuvan seuraavan tulosraportin kautta.
Se, missä tilassa kehitysyhteistyön avoin tieto on 10 vuoden päästä jäänee nähtäväksi – mutta odotan merkittävien askelten ottamista globaalistikin, sillä paine, syystäkin, kasvaa. Tiedon tulee olla laajasti, reaaliaikaisesti, aidosti ja ajantasaisesti saatavilla. Tämä on ehdoton edellytys kestävän kehityksen tulosten aikaansaamiseksi.
Toivon, että avoimuus vahvistaa myös vuoropuhelua kehitysyhteistyöstä kiinnostuneiden kanssa. Mikäli havaitsette outoja kirjauksia tai teknisiä kömpelyyksiä, olkaa ihmeessä tilastotiimiimme yhteyksissä (tilastot.um@formin.fi).