Suomi vaikuttaa kehitysyhteistyöllä siihen, mihin suuntaan maailma kehittyy

2

Pitkäjänteinen kehityspolitiikka ja kansainvälinen yhteistyö ovat Suomen tulevaisuuden kannalta kriittisen tärkeitä. On Suomen edun mukaista pyrkiä vaikuttamaan globaaleissa kysymyksissä sen sijaan, että seuraisimme sivusta rajat ylittävien ongelmien kärjistymistä.  Kehitysyhteistyöllämme pystymme osaltamme vaikuttamaan globaaleihin kehityskulkuihin Suomen arvojen ja vahvuuksien pohjalta.

Vesihana, josta pursuaa vettä.
Suomen vesialan kehitysyhteistyöllä puhtaan veden piiriin on päässyt jo 10 miljoonaa ihmistä. Suomi on vesialalla kansainvälinen edelläkävijä, ja painottaa yhteistyössään ihmisoikeuksien, tasa-arvon sekä syrjimättömyyden toteutumista. Kuva: Liisa Takala

Olen työskennellyt lähes yhdeksän vuotta ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla. Kehitysyhteistyö tuntuu näyttäytyvän merkittävälle osalle suomalaisista vaikeasti lähestyttävänä aiheena. Mitä tuntemattomampi kokonaisuus on, sitä helpommin se hahmottuu vain resurssivirtana epämääräisiin kohteisiin. Tosiasiassa kehitysyhteistyö on monimuotoinen kokonaisuus, jonka kautta Suomi vaikuttaa merkittäviin kansainvälisiin kysymyksiin.

Kehitysyhteistyön kriteerit on kansainvälisesti määritelty tarkasti. Suomi keskittyy osaamisensa ja arvojensa pohjalta kokonaisuuksiin, joissa panoksellamme on konkreettista vaikutusta. Eri maat tuovat kansainvälisiin keskusteluihin erilaisia arvoja. Esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia pyritään rajoittamaan ja niitä kyseenalaistetaan eri foorumeilla. Suomi taas edistää oikeuksien toteutumista määrätietoisesti. Olen myös seurannut läheltä, kuinka Suomen kehitysyhteistyö ja sitoutuminen vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseen on vaikuttanut eri maiden lainsäädäntöön ja oikeuksien toteutumiseen.

Maita, jotka edistävät Suomelle tärkeitä arvoja ja periaatteita, kuten demokratiaa, sananvapautta ja kansalaisyhteiskunnan tilaa, on vähemmän kuin kuvittelin ennen uraani ulkoministeriössä. Panoksellamme ja vaikuttamisellamme on todellista merkitystä siinä, mihin suuntaan kehitys maailmassa kallistuu.

Kehitysyhteistyön sisällöistä, tavoitteista ja toimeenpanosta on tärkeää keskustella. Käytän vertailukohtana Helsingin kaupungin budjettia, joka sisältää valtavasti kohteita, joiden välisessä tasapainottelussa päättäjät yrittävät löytää mahdollisimman toimivia ratkaisuja rajallisten resurssien puitteissa. Kehitysyhteistyövarat ovat todella monipuolinen kokonaisuus, jonka voisi hahmottaa Suomen budjettina siihen, miten kansainväliset ongelmat maailmalla yhteistyössä ratkaistaan.

Koronaviruksen tavoin ongelmat ylittävät valtioiden rajat. Meremme, ilmakehämme, biodiversiteettimme, tautimme, rokotteemme ja oikeutemme ovat yhteisiä. Yrittämisen lopettaminen tarkoittaisi, että seuraisimme ongelmien kärjistymistä yrittämättä millään lailla vaikuttaa niihin.

Kehitysyhteistyö onkin keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kun Suomen kokoinen valtio haluaa maailmassa vaikuttaa johonkin asiaan, se edellyttää mielipiteiden lisäksi resursseja. Suomalaisten kannalta on valtavasti väliä sillä, missä pöydissä käytämme ääntämme. Jos emme ole mukana määrittämässä kansainvälistä agendaa, muut määrittävät sen ilman meitä, mikä väistämättä vaikuttaa myös meihin.

Kansainvälisillä areenoilla ei ole täydellisiä toimijoita, mutta Suomen kaltaisen pienen maan kannalta kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää. Voimme jokainen pohtia, miltä maailma näyttäisi ilman rajat ylittävää yhteistyötä ja sitoumuksia yhteisten tavoitteiden eteen. Jos kansainvälisissä järjestöissä ja säätelyssä on heikkouksia, olemme vaikuttamassa niihin yhteisen panoksemme ja asiantuntijoidemme kautta. Kun jokainen valtio edistää vain omaa etuaan lyhyellä tähtäimellä, maailmasta tulee yhä vaikeammin ennustettava ja hallittava.

Julkisuudessa esiintyneitä kielikuvia lainatakseni: kehitysyhteistyömäärärahoja ei ”kaadeta” mihinkään. Käsittelemme systemaattisesti kumppaniemme kanssa yhteistyössä tehtyjä suunnitelmia sekä raportteja. Tulee tulvia, vallankaappauksia ja pandemioita, jolloin istumme yhteisissä pöydissä kumppaniemme kanssa ratkomassa tilanteita ja sopeuttamassa suunnitelmiamme. Jos katsoisimme Helsingin kaupungin toimintaa ja varainkäyttöä kokonaisuutena, jostain hankkeesta tai toimintayksiköstä löytyisi jokaisena vuonna kehitettävää. Sen perusteella ei kuitenkaan vedettäisi johtopäätöstä, että kaupungin määrärahat olisivat hukkaan heitettyjä. Kokonaisuutta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti.

Kehitysyhteistyöstä on tärkeää käydä julkista keskustelua. Hyödyllisiä näkemyksiä tarjotakseen moninaisten tekijöiden kokonaisuutta tulee kuitenkin katsoa lähemmin. Maailma ei ole niin yksinkertainen, että raha, jota ei käytetä rajojemme sisällä, on automaattisesti pois meiltä.

Julkisia kehitysyhteistyövaroja ei voida myöskään korvata vapaaehtoisilla lahjoituksilla. Yksittäisten ihmisten lahjoitukset ovat arvokkaita ja tärkeitä, mutta ne eivät voi korvata sitä rahoitusta, jolla voimme tehdä ennakoitavaa, pitkäjänteistä ja järjestelmällistä työtä, jonka avulla ratkomme vuosikymmenien ennakointia vaativia haastavia ongelmia.

Kehitysyhteistyö tai kehityspolitiikka eivät myöskään yksinään ratkaise globaaleja ongelmia. Ne ovat vain osa kohdennettua, strategista panostamme, jonka lisäksi on vaikutettava muihin resurssivirtoihin sen ympärillä. Suomen tulee toimia johdonmukaisesti suhteessa kehityspoliittisiin tavoitteisiimme niiden saavuttamiseksi.

Paras mahdollisuutemme vaikuttaa globaaleihin ongelmiin on pitkäjänteisesti, yhteisen analyysin ja yhteisen toiminnan pohjalta. Ulkoministeriössä, suurlähetystöissämme, kansalaisjärjestöissä ja kansainvälisissä järjestöissä istuu äärimmäisen ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka tekevät töitä tavoitteidemme eteen kellon ympäri niin Genevessä, New Yorkissa, Kathmandussa, Nairobissa kuin Kabulissakin. Vaikutamme joka päivä siihen, minkälaisessa maailmassa elämme jatkossa ja minkälaiset arvot tulevaisuuden maailmassa vallitsevat.

Olenkin ylpeä Suomen pitkäjänteisyydestä. Kehitysyhteistyötämme toteutetaan vahvalta arvopohjalta ja erittäin haastavissa konteksteissa, vähiten kehittyneissä tai hauraissa valtioissa.. Kumppaneinamme on valtioiden lisäksi YK-järjestöjä, kehityspankkeja, yrityksiä ja yhtä lailla paikallista kansalaisyhteiskuntaa: sitoutuneita ihmisoikeusjärjestöjä, ammattiliittoja, ympäristöjärjestöjä ja sananvapautta ajavia järjestöjä.

Tietäen, minkälaisten haasteiden ääressä istumme kansainvälisissä neuvottelupöydissä, on äärimmäisen tärkeää, että yhteiskuntana seisomme meille tärkeiden asioiden takana. Asiat, joita Suomessa arvostamme, eivät ole itsestäänselvyyksiä, ja globaalit uhkakuvat vaikuttavat myös Suomeen. Jos maailma ympärillämme muuttuu yhä epädemokraattisemmaksi, kansalaisyhteiskuntia tukahdutetaan, naisten oikeuksia ei aktiivisesti puolusteta, disinformaatio leviää, eikä ilmastonmuutosta ja kansainvälisiä haasteita yritetä ratkoa yhteistyössä, tulee tämä vaikuttamaan myös Suomeen.

On etumme mukaista pyrkiä vaikuttamaan globaaleissa kysymyksissä sen sijaan, että seuraamme ongelmien kärjistymistä. Pitkäjänteinen kehityspolitiikka ja määrätietoinen sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön ovat Suomen tulevaisuuden ja maailman ennakoitavuuden kannalta kriittisen tärkeitä.

Kommentit

Esa Peltonen 3 kuukautta sitten

Kaikki suomalaiset tietävät lukutaidon merkityksen itsensä ja yhteisönsä kehittämiselle, vaikka eivät ahkeria lukijoita olisikaan. Lukutaitoisuuden vahvistamisen kehitysmaissa voi helposti nähdä ja hyväksyä yhteistyöksi, jolla sadat miljoonat kanssaihmiset kutsutaan oikeasti mukaan YK:n kestävän kehityksen työhön.
Sen takia lukutaitotyötä pitää vahvistaa ja lukutaitokampanjoita käynnistää sekä uudelleen käynnistää.

Hannu Haili 3 kuukautta sitten

Uskokoon ken tahtoo. Minä en usko tuohon touhuun.

Leave a Reply