Kolmekymmentä vuotta sitten Sri Lanka oli yksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista. Silloin Suomi tuki muun muassa maan vesisektorin kehitystä.

Colombossa marraskuussa 2017 järjestettyjen Suomi 100 -tapahtumien yhteydessä pääsimme vierailemaan Kandyn maakunnassa, jossa Suomi toteutti vesi- ja sanitaatiohankkeen vuosina 1981 – 1987 ja 1987 -1995.

Monivuotinen hanke osoittautui tulokselliseksi. Sen avulla on onnistuttu tukemaan kestävää kehitystä ja siirtämään vastuu alueen vesihuollosta paikallisille toimijoille.

Maakunnan pääkaupungin, Kandyn, liepeillä meidät vastaanotti paikallisen vesihallinnon johto. Ilahduttavaa oli todeta, että peräti kymmenen henkeä, jotka olivat olleet mukana hankkeessa, ovat edelleen vastuussa alueen vesihuollosta. Työn vaikutuksista meille antoi kattavan esityksen hankkeen pitkäaikainen projektipäällikkö Sarath Gamini.

Vielä 1980-luvun alussa maakunnan asukkaista valtaosa haki juomavetensä kyläkaivoista, mikä lisäsi sairauksia ja lapsikuolleisuutta. Hygienia oli heikkoa ja maanviljelys kärsi. Suomen rahoittaman hankkeen myötä lähes puolet maakunnan kylistä liitettiin vesijohtoverkkoon.

Alueelle rakennettiin 11 vesihuoltojärjestelmää vesisäiliöineen ja tekoaltaineen − ja 12 000 käymälää. Alueen vesiviranomaisille rakennettiin uusi hallintorakennus ja laboratorio.  Väestölle järjestettiin koulutusta puhtaan veden merkityksestä terveydelle.

Yksi osoitus siitä, että Suomen lahjoituksista on pidetty hyvää huolta, oli hankkeen alkuvuosina saatu minibussi, jolla isännät meitä kyyditsivät. Seudun kuoppaisista teistä huolimatta 25-vuotias kulkuneuvo oli yhä kelpo kunnossa ja kulki moitteettomasti. Samoin osa hanketta varten toimitetuista alkuperäisistä sähkömekaanisista laitteista on yhä käytössä.

Suomalaisopit käytössä

”Suomalaisilta kumppaneilta opimme, paitsi vesiteknologiaa, myös sen, miten tärkeää on laatia suunnitelmat useamman vuoden aikajänteellä. Esimerkiksi suomalaisten suunnittelemaa komeaa hallintorakennusta pidimme aluksi turhan suurena, mutta alueemme väkiluku on kasvanut ja totuus on, että rakennus on pian käymässä ahtaaksi”, kertoi projektipäällikkö Gamini.

”Samoin opimme ymmärtämään ulkoistamisen ja kilpailuttamisen merkityksen. Ennenhän olimme tottuneet tekemään kaikin omin voimin. Saatujen oppien myötä vesihallintomme on selviytynyt rajusti kasvaneesta veden tarpeesta maakunnassamme”, jatkoi Gamini.

Suomalaiset ja srilankalaiset asiantuntijat työstivät yhdessä vedenkäytön masterplanin. Aiemmin vastaavia ei Sri Lankalla ollut tehty. Sitä laadittaessa hyödynnettiin eri alojen osaajia kuten geologeja. Myös kyläyhteisöt otettiin mukaan vesisuunnitelmien laadintaan.

Hankkeessa tehtiin ensimmäinen kattava vesivarantojen inventaario. Lisäksi laadittiin suunnitelmat, miten investoinnit saataisiin rahoitettua. Hankkeessa luotu malli on sittemmin toiminut esimerkkinä Sri Lankan muiden alueiden vesihallinnoille.

Mitä olisi voitu tehdä toisin?

Hankkeessa toimineita suomalaisia asiantuntijoita kiiteltiin vuolaasti. Yhteistyö Suomen ja suomalaisten kanssa on yhdistänyt paikallisia jopa siinä määrin, että yhä vielä kaikki hankkeessa mukana olleet, mukaan lukien jo eläkkeelle siirtyneet tai muille paikkakunnille muuttaneet, kokoontuvat vuosittain Suomi-tapaamiseen muistelemaan menneitä ja jakamaan kokemuksiaan.

Vaikutelmaksi jäi, että srilankalaiset isäntämme arvostivat myös sitä, että vielä 25 vuoden jälkeen Suomen viranomaiset ovat kiinnostuneita hankkeen vaikutuksista.

Kysymykseemme, mitä 1980- ja 1990 -luvuilla olisi voitu tehdä paremmin, oli vaikea saada vastauksia. Sinnikkään kalastelun jälkeen rohkeni hankkeessa pisimpään työskennellyt vesiasiantuntija nostaa esille kolme seikkaa: (i) pohjaveden merkitystä oli kenties korostettu liiaksi, (ii) masterplan olisi ehkä voitu laatia jo varhaisemmassa vaiheessa ja (iii) perinteisiä kaivojakaan ei ole syytä tyystin hylätä, sillä niistä nostettavaa vettä voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen kuin juomaveteen.

Lyhyen vierailumme perusteella päällimmäiseksi jäi käsitys, että Kandyn vesihanke on esimerkki hankkeesta, jonka tavoitteissa on onnistuttu ja joka on vahvistanut pohjaa maan omavaraiselle kehitykselle. Tämän kaltaisen hankkeen pohjalta on helppo jatkaa yhteistyötä esimerkiksi kaupalliselta pohjalta.

Petri Wanner, Sri Lankan maavastuuvirkamies, ASA-40 ja Harri Kämäräinen, johtava asiantuntija, ASA-40