Torstaina polkiessani Merikasarmille mietin, jaksaisiko demokratia kiinnostaa, vaikka lunta pyrytti enemmän kuin laki sallii. Olin lupautunut juontamaan seminaarin siitä, miten demokratialla menee maailmanlaajuisesti, ja mukaan oli ilmoittautunut yli 90 kuulijaa.

Huoleni oli turha. Sali oli täynnä ihmisiä, jotka olivat tulleet kuulemaan International IDEA -järjestön uuden julkaisun pääviestejä demokratian tämän hetken tilasta maailmassa. IDEAn julkaisu on mukavaa vaihtelua. Se osoittaa, että demokratia globaalisti porskuttaa aika hyvin.  The Global State of Democracy  julkaisu patistaa meitäkin miettimään kehityspolitiikkamme ja –yhteistyömme prioriteetteja.

Demokratiaa enemmän kuin koskaan

Masennun usein lukiessani demokratiaa käsitteleviä artikkeleita. Suurin osa niistä kuvaa demokratian heikkenemistä ja huonoa jamaa, ei vain Tansaniassa tai Nicaraguassa, vaan myös Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, maissa, joita olemme tottuneet pitämään demokratian tyyssijoina. Mutta meneekö demokratialla oikeasti huonosti?

IDEA tarkastelee ajanjaksoa 1975-2015, jona aikana neljä viidestä demokratian osa-alueesta on maailmanlaajuisesti edistynyt hyvin (edustuksellinen valtionjohto, perusoikeudet, hallintoa valvovat järjestelmät ja kansalaisten osallistuminen politiikantekoon). Ainoa osa-alue, joka on pysytellyt samalla tasolla koko ajanjakson, on tasapuolinen hallinto. Korruptio ja oikeusvaltiokehitys polkevat paikallaan, eikä kehitystä myönteiseen ole ollut.

Demokratiaa on vaalittava ja suojeltava

IDEA ei kuitenkaan väitä että kuva olisi ainoastaan aurinkoinen. Tiettyjen maiden tai alueiden osalta esiin nousee myös vakavia haasteita ja uhkakuvia, etenkin 5-10 viime vuoden ajalta. Demokratiaa ei siis tule pitää itsestään selvyytenä, vaan meidän on vaalittava ja suojeltava sitä.

Modernissa maailmassa demokratiasta lipsuminen ei tarkoita opposition vangitsemista tai räikeää vaalivilppiä. Demokratian rapauttaminen tapahtuu hienovaraisemmin. Poliittiset johtajat, joilla on autoritaarisia taipumuksia, manipuloivat demokratian työkaluja. Määräyksiä lakkautetaan tai instituutioita heikennetään. Esimerkiksi virkakausien määrällisiä rajoituksia poistetaan tai vaalilakeja muutetaan johtajalle suotuisammiksi.

Tällaisessa tilanteessa on tärkeää että kansalaisyhteiskunta pystyy mukautumaan ja vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen. Mutta aktiivinen kansalaisyhteiskunta ei riitä. Sen lisäksi tarvitaan oikeuslaitoksen, eduskunnan ja median vahvaa vastustusta. Voimmeko me tukea demokratian kehittymistä kumppanimaissamme? Onko meillä työkaluja estää demokratian mureneminen?

Kolme keinoa tukea demokratiaa

Kehityspolitiikalla ja –yhteistyöllä voimme vaalia ja suojella demokratiaa. Ensinnäkin demokratiatukea tulee lisätä, jottemme luo tilannetta, jossa demokratiasta lipsuminen yhdistyy pienenevään demokratiatukeen. Suomen tuleva EU-puheenjohtajuuskausi on hyvä mahdollisuus puhua demokratian puolesta.

Toiseksi meidän tulee lisätä tukeamme parlamenteille ja medialle. Tällä hetkellä tuemme parlamentin toimintaa ainoastaan Mosambikissa ja Myanmarissa. Median tuen olemme ulkoistaneet Viestintä ja Kehitys-säätiölle.

Kolmanneksi meidän tulee luoda työkalut, joilla voimme kumppanimaissa tukea kansalaisyhteiskuntaa ja sen kehittymistä, sekä rahallisesti että strategisesti. Elinvoimainen kansalaisyhteiskunta auttaa luomaan luottamusta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja luo pohjan vahvalle demokratialle, joka myös kestää paineen alla.

Joskus demokratian puolustaminen tuntuu kuin polkisi lumipyryssä. Se on raskasta. Yllättäen kuitenkin aura-auto on luonut polun ja nastarenkaat ropisevat asfalttiin. IDEAn julkaisu on kuin aura-auto, joka helpottaa menoa ja antaa hyviä vinkkejä sekä poliitikoille että meille kehitysyhteystyötoimijoille.