Paine mitata ja osoittaa tuloksia sekä toimia niitä koskevan tiedon perusteella on rantautunut myös kehityspolitiikkaan ja -yhteistyöhön. Mittareita ja mittaamista kehitetään Suomessa ja kansainvälisesti.

Olet varmasti kuullut väitettävän, että elämme postfaktuaalisessa maailmassa. Niin moni asia on vain fake news! Oman identiteetin ja sen ympärille rakentuvan maailmankatsomuksen suojeleminen tuntuu olevan monelle tärkeämpää kuin faktoihin pohjautuvien johtopäätösten tekeminen.

Samaan aikaan päätöksiä tulee oikeuttaa ja perustella aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Edellytetään, että tavoitteita asetetaan ja niiden etenemistä seurataan, mitataan ja ohjataan. Faktoja tarvitaan.

Tämä ei tarkoita, että kaikki olisi silti mustaa ja valkoista. Faktatkin rakentuvat harmaan eri sävyistä. Mitä mitataan ja mitä mittareita käytetään, ei ole yhdentekevää. Päinvastoin. Näiden valitseminen määrittää lähtökohdat kaikelle tekemiselle.

Kehityspolitiikkaan ja -yhteistyöhön liittyy samalla tavalla näitä valintoja. On tärkeää, että pyrimme luomaan toimintatapoja, jotka tukevat mahdollisimman perusteltua ja oikeudenmukaista lähestymistapaa tulostiedon keräämiselle.

Tämän lisäksi lukujen selkeys on edellytys työn ohjaamiselle ja asialliselle keskustelulle. Tästä syystä faktojen tarkistus on erittäin tärkeää. Se, että luvut ovat varmasti oikein ja täyttävät niille asetetut kriteerit auttaa meitä viemään keskustelua eteenpäin sen tiedon pohjalta, mitä olemme keränneet. Se, että tietoon voi luottaa, tarkoittaa, että sitä voi käyttää päätöksenteossa ja johtamisessa.

 

Miten asioita tulisi sitten mitata?

Ideaalitilanteessa kaikki haluttu tulostieto syötetään ja kerätään tietojärjestelmiin osana hankkeiden ja ohjelmien normaalia toteutusta. Tietojen erikseen kerääminen vie aikaa ja on muutenkin pulmallista: yksittäin kerätyt tiedot eivät kerry järjestelmiin tai säily niissä seuraavaa tarvetta varten. Tietojärjestelmien kehittäminen on vireillä ulkoministeriössä, mutta työtä on vielä paljon jäljellä.

Tietojärjestelmien kehittäminen pitää sisällään myös globaalin aspektin. Indikaattorien eli seurantamittareiden yhtenäistäminen kansainvälisellä tasolla eri toimijoiden välillä on tärkeää tietojen vertailtavuudenkin takia.

Kestävän kehityksen tavoitteet Agenda 2030 luo hyvät raamit yhteisten tavoitteiden ja seurantamittarien käytölle. Suomella on ensi vuonna omalla EU-puheenjohtajakaudella hyvä tilaisuus viedä tätä työtä eteenpäin.

Mittaamistyön kehittämisessä ei pidä kuitenkaan unohtaa kehitysmaita. Kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä tulisi mitata sellaisia asioita, joita kumppanimaakin seuraa, tai tukea kumppania siinä, että meidän mielestämme tärkeitä faktoja seurataan.

Mitä useampi maa ja avunantaja tavoittelee samoja asioita ja seuraa edistystä samoilla mittareilla, sitä luotettavampaan järjestelmään faktat perustuvat, sitä vähemmän kuormitetaan paikallisia useiden eri asioiden mittaamisella ja sitä varmemmin tavoitteiden saavuttamiseen voidaan päästä.