Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistäminen on Suomelle iso tulevaisuuden kysymys, jonka hallitus on ottanut yhdeksi prioriteetikseen. Tavoitetta viedään eteenpäin usean ministeriön poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Osaajien saatavuus on tunnistettu yhdeksi isoimmista yritysten ja muiden organisaatioiden kasvun ja kansainvälistymisen haasteista. Saatavuuteen vaikuttaa moni asia: kotimaan väestörakenne, kansainvälinen kilpailu parhaista osaajista, Suomen houkuttelevuus toimintaympäristönä ja maahantuloprosessien sujuvuus.

Ulkoministeriöllä on ollut tärkeä vetovastuu kansallisen D-viisumin lakiehdotuksesta, jonka ensimmäisessä vaiheessa pyritään sujuvoittamaan ja nopeuttamaan erityisasiantuntijoiden ja startup-yrittäjien maahantuloprosessia. Sidosryhmät ovat toivoneet asian liikahtavan jo pitkään ja yritykset eri puolelta Suomea ovat viestittäneet hallituksen suuntaan, että osaavan työvoiman saantia pitäisi huomattavasti helpottaa ja nopeuttaa. Esimerkiksi pelialalta on tullut jo pitkään viestiä, että maahantuloprosessien hitaus on yksi merkittävä syy alan osaajapulaan. Suomalaisen pelialan osaajista noin kolmannes on jo nyt ulkomaalaisia.

Kansallisen D-viisumin valmistelun ensimmäinen vaihe on nyt edennyt lausuntokierrokselle. Hallituksen tavoitteena on antaa eduskunnalle lakiesitys erityisasiantuntijoiden ja startup-yrittäjien maahantulon helpottamisesta jo tänä keväänä. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan kuluvan vuoden syksyllä. Tämä on vasta ensimmäinen askel. On tärkeää jatkaa lainvalmistelua muiden kohderyhmien ja käyttömahdollisuuksien pohtimiseksi. Näin on myös tarkoitus tehdä, ulkomaalaislainsäädännön kehittämistyön rinnalla. Yksi tärkeä tavoite on esimerkiksi saada lisää kansainvälisiä opiskelijoita Suomeen tulevaisuuden osaajiksi.

Lupaprosessien sujuvoittaminen on tärkeä toimenpide, mutta sen lisäksi on käännettävä kaikki kivet myös sen eteen, että kansainväliset osaajat kokisivat Suomen houkuttelevaksi vaihtoehdoksi mahdollisuuksia kartoittaessaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön vetovastuulla laadittu Talent Boost -toimenpideohjelma pyrkii vaikuttamaan juuri tähän. Ohjelman lähtökohta on, että kansainvälisiä osaajia houkuttelemalla voidaan vahvistaa Suomen työllisyysastetta, osaavan työvoiman saatavuutta, korkeakoulujen laatua, yritysten ja TKI-toiminnan kasvua sekä investointien saamista Suomeen. Ohjelman päätavoitteet ovat seuraavat:

1. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva paikka työskennellä, opiskella, tutkia ja yrittää.
2. Työnantajat osaavat ja haluavat rekrytoida kansainvälisiä osaajia.
3. Kansainvälisten osaajien asiantuntemus vahvistaa suomalaisten yritysten ja TKI-toiminnan kasvua, kansainvälistymistä ja uudistumista.

Kansainvälinen osaaja -termillä viitataan niin kansainvälisiin erityisasiantuntijoihin, työvoimaan, startup-yrittäjiin, opiskelijoihin kuin tutkijoihin.

Ulkoministeriö kantaa oman kortensa kekoon työperäisen maahanmuuton vahvistamiseksi tukemalla Talent Boost -ohjelman tavoitteita edustustoverkkonsa ja maakuvatyön kautta.
Työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistäminen on Suomelle iso yhteinen tavoite, jolla on laaja kannatus yli hallitus–oppositiorajojen. Se vaatii pitkäjänteistä ja sitkeää hallituskaudet ylittävää työtä. Tällä hetkellä on esimerkiksi valmisteilla myös vuoteen 2035 ulottuva koulutus- ja työperäisen maahanmuuton tiekartta, jonka lähtökohtina ovat väestö- ja osaamistarve-ennusteet ja selvitykset sekä keskeiset maahanmuutto-, koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopoliittiset linjaukset ja prosessit.

Moni asia on nyt etenemässä, mutta on todella tärkeää kuulla sidosryhmiä ja heidän tarpeitaan, kun konkreettisia toimia suunnitellaan. D-viisumin lausuntokierros päättyy 19. maaliskuuta.