Ranska käy kohti presidentinvaaleja sodan varjossa

Ranskan EU-puheenjohtajakaudesta ei tullut mitenkään helppoa: Venäjän massiivinen joukkojen keskitys Ukrainan rajoilla johti Venäjän hyökkäykseen. Sodasta ei tullut kuitenkaan muutaman päivän sotaa, vaan se on kestänyt jo yli kuukauden.

Venäjällä oli vastassaan itsenäinen valtio ja sen kansalaiset, jotka eivät halunneet luopua itsenäisyydestään. Entisestä koomikosta kuoriutui uskottava sota-ajan johtaja, joka valaa kansakuntaan uskoa ja luottamusta.

Nuoresta näyttelijästä käsikirjoittajavaimoineen ja nykymedian kokemuksineen ja verkostoineen olikin 2020-luvun hybridisodan ajan johtajaksi – niin ammattitaitoisesti ja vaikuttavasti Ukraina on onnistunut johtamaan informaatiosotaa. Tämä on vain korostanut eroa vastapuolen viestintään, joka on äärimmäisen keskitettyä. Sosiaalisen median aikana tiedonvälityksen kontrollointi on kuitenkin vaikeaa.

Länsi ryhmittäytyi nopeasti Ukrainan tueksi: Euroopan unioni, USA ja Iso-Britannia kumppaneineen ovat olleet yhtenäisiä kannoissaan ja nopeita toimissaan. Demokratiat saattavat näyttää ulospäin keskenään kinastelevalta joukolta, jota on helppo roimia sisältäpäin, mutta tällöin voi unohtua se olennainen: demokratiat rakentuvat arvopohjalle.

Demokratia rakentuu oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien toteutumisen varaan, ja jos nämä pilarit ovat vaarassa, koko demokratia on vaarassa. Demokratia on liian arvokas uhrattavaksi – vapaudessa kasvaneet eivät halua menettää vapauttaan – ja sen peruspilareita suojellaan yhteistuumin.

Ukrainaan on virrannut aseapua, humanitaarista apua ja Ukrainasta lähteviä pakolaisia autetaan. Maataan ukrainalaiset puolustavat kuitenkin itse.

Macron ja Le Pen matkalla toiselle kierrokselle

Samaan aikaan Ranskassa presidentinvaalit ovat aivan kulman takana. Ensimmäisellä kierroksella äänestetään 10. huhtikuuta. Kuten tavallista, turbulentit ajat suosivat pysyvyyttä johtotehtävissä ja presidentti Emmanuel Macronin kannatus gallupeissa onkin ampaissut rakettimaiseen nousuun ja oli jopa 30 % (noin 7 % nousua tammikuun lukemista). Nyt kannatus on hieman laskenut 28 %:iin.

Pino presidentti Macronin vaaliesitteitä
Emmanuel Macron on nostanut profiiliaan presidenttinä koronakriisin vastaisessa taistelussa ja ratkaisun etsijänä Eurooppaa ravistelleessa Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan. Kuva: Johanna Unha-Kaprali

Samaan aikaan toisen maltillista oikeistoa edustavan, Valérie Pécressen, tähti on laskenut, kannatusta enää 11 %. Marine Le Penin ja Éric Zemmourin kannalta hankalaksi on osoittautunut heidän positiivinen suhtautumisensa Venäjän presidentti Putiniin. Tästäkin huolimatta Le Penin kannatus on ollut nousussa (21,5 %) ja hän on kisassa toisena. Zemmour (10,5 %) tuskin pystyy enää ponnistamaan kakkoskierrokselle. Sen sijaan laitavasemmiston Jean-Luc Mélenchonin kannatus on noususuunnassa ja hän on noussut kolmanneksi (15 %).

Macron on korostanut Euroopan unionin yhtenäisyyden ja vahvuuden kasvattamista, Euroopan strategista autonomiaa sekä puolustus- ja turvallisuusalan yhteistyön syventämistä.

Le Pen puolestaan katsoo, että puolustus tulisi ratkaista kansallisesti. Hän ei tue ajatusta eurooppalaisesta armeijasta ja haluaisi irrottaa Ranskan Naton integroidusta sotilaallisesta komentorakenteesta.

Myös Zemmour haluaisi irrottaa maansa Naton sotilaallisesta komentorakenteesta. Hän myös katsoo, että turvallisuuspoliittinen tilanne pitäisi ratkaista lopettamalla Naton laajeneminen.

Pécresse kannattaa eurooppalaista yhteistyötä myös puolustusasioissa sekä Naton rakenteissa jäsenenä pysymistä.

Mélenchon on katsonut, että Natosta tulisi irrottautua pidemmällä aikavälillä kokonaan.

Vahvempi ja riippumattomampi Ranska

Macron julkisti 17.3. manifestiksi kutsumansa ohjelman, jonka mukaan Ranskasta on tehtävä vahvempi ja riippumattomampi. Pandemia nosti näkyville heikkoudet ja riippuvuudet, ja käynnissä oleva sota muistuttaa näistä erityisesti energian ja raaka-aineiden osalta. On siis vahvistettava Ranskan maataloutta ja teollista itsenäisyyttä, armeijaa ja kyberkyvykkyyttä.

Macron puhui ”eurooppalaisen Metaversen” luomisesta kilpailijaksi USA:n teknologiajäteille. Lisäksi Macron esitti lisää suunnitelmallisuutta ja valtion ohjausta esimerkiksi energia-alalle.

Haasteellisimpia tavoitteita lienee eläkeiän nostaminen 62:sta 65 vuoteen.

Le Penin tavoitteita ovat muun muassa maahanmuuton rajoittaminen, islamilaisen ideologian vastustaminen, turvallisuuden parantaminen sekä energiaitsenäisyyden kasvattaminen ml. sähkön kuluttajahintojen alentaminen. EU-eroa hän ei kuitenkaan enää tavoittele.

Molemmat ehdokkaat kannattavat maatalouteen, terveyteen ja koulutukseen panostamista. Le Penin tavoitteisiin kuuluu myös kansanäänestyksen järjestäminen maahanmuuttopolitiikasta.

Marine Le Penin vaalimainos kadulla Pariisissa.
Presidenttiehdokas Marine Le Pen ei enää tavoittele Ranskan eroa EU:sta. Kuva: Johanna Unha-Kaprali

Macronin on todettu olevan parhaimmillaan esiintyessään vastauksena kriisiin. Viime vaaleissa Macron oli politiikan ulkopuolelta tuleva uusi mahdollisuus. Tämän jälkeen hänen suosionsa notkahti, ja monet esitykset (esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja työttömyyden hillitsemiseksi) kokivat vastustusta muun muassa Keltaliivien mielenosoitusten muodossa.

Nyt hän on kuitenkin profiloitunut koronakriisin vastaisessa taistelussa ja viimeisimpänä ratkaisun etsijänä Eurooppaa ravistelleessa Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan.

Macron on käynyt ahkerasti keskusteluja eri maiden päämiesten kanssa. Presidentti Niinistö vieraili tapaamassa Macronia 21.3. Presidentit keskustelivat Ukrainan sodan tilanteesta, pyrkimyksistä saada aikaan tulitauko sekä EU:n vastauksesta Venäjän Euroopan turvallisuutta horjuttaviin toimiin.

Macron on jatkanut ponnisteluja tulitauon aikaansaamiseksi ja sodan lopettamiseksi pitäen yhteyttä sekä Zelenskyiin että Putiniin.