Kiina on kymmenessä vuodessa nyhjäissyt tyhjästä maailman suurimman luotijunaverkoston. Teen- ja tupakantuoksuiset maratonmatkat rämisevissä neuvostovaunuissa ovat vaihtuneet pehmeään kiitoon kasvavien suurkaupunkien välillä. Raideliikenne-entusiastille päätä huimaava kehitys tarjoaa verrattoman leikkikentän.
Matkantekoa magneettisesti levitoiden
Asuessani ensimmäistä kertaa Kiinassa vuonna 2012 päätin hoitaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla: matkustin maailman nopeimmalla tavallisella matkustajajunalla Pekingistä Shanghaihin kokeilemaan maailman nopeinta epätavallista matkustajajunaa. ”Harmonia”-luokan suurnopeusjuna suoritti suurkaupunkien välin viidessä tunnissa hieman yli 300 kilometrin tuntivauhtia. Ennen nopean yhteyden rakentamista matka kesti tuplasti kauemmin.
Shanghaissa odotti todellinen tulevaisuuden ihme: maailman ainoa kaupallisessa käytössä oleva suurnopeuksinen maglev-juna. Kaupungin ja lentokentän väliä kulkeva juna on 431 kilometrin tuntinopeudellaan myös maailman nopein matkustajakäytössä oleva juna. Maglev-junassa ei ole pyöriä, vaan se leijuu sähkömagneettisesti muutaman sentin radan yläpuolella ja kiitää eteenpäin kitkattoman kevyesti.
Jotain uutta, jotain vanhaa
Kaikki kiinalaiset erityispiirteet eivät kuitenkaan ole modernisoidusta matkanteosta vuosikymmenessä hävinneet. Luotijunassakin joka vaunun päästä löytyy elintärkeä kuumavesiautomaatti, josta lorautetaan liemi lempilounaaseen eli pikanuudelipurkkiin.
Ylihinnoiteltua junaruokaa myyvä henkilökunta huhuilee usein turhaan käytävillä kärryineen. Kuulokkeiden käyttö tahtoo matkustajilta unohtua heidän katsottaessaan älylaitteelta äänekkäitä tv-ohjelmia. Tuttu tupakantuoksukin löytyy usein viimeistään saniteettitiloista.
Naapurin opeilla naapurista ohi
Lähin vertailukohta Kiinan nopeille junille ovat Japanin Shinkansen-junat, joiden vanhimman mallin luodinmuotoinen etupää antoi aikanaan junatyypille nimensä. Nykyjunien muotoilua on puolestaan innoittanut kuningaskalastajan nokka, jonka aerodynamiikan ansiosta tärykalvot eivät pamahda hajalle junan sujahtaessa tunneliin.
Japani on pitkään ollut suurnopeusjunien kuningasmaa, mutta Kiina on tullut kannoille ja tietyillä mittareilla ohikin. ”Harmonia”-luokan seuraajat, uudenkarheat ”Voimistuminen”-luokan junat otettiin käyttöön vuonna 2017, ja ne sukkuloivat nyt Pekingin ja Shanghain välillä japanilaisia esikuviaan sukkelampaa 350 kilometrin tuntivauhtia. Kiinan lakeuksilla vellovat saastepilvet himmentävät kuitenkin usein uuden junan ulkopinnan, kun taas Japanissa Shinkansen-junan kyljestä voi yleensä tarkistaa peilikuvansa.
Yhtä kaikki, Kiina on junailijan uusi ihmemaa.
Ari-Joonas Pitkänen
Kun aikanaan yliopistolla päätin opiskella uuden kielen, valinta osui kiinaan. Kyseinen päätös on näkynyt vahvasti sen jälkeisissä edesottamuksissa: vaihto-opiskelua Pekingissä, gradututkimusta Taiwanilla, reissaamista ympäri Aasiaa, ja nyt viittä vaille valmis Itä-Aasian tutkimuksen maisterintutkinto. Viimeksi mainitun puitteissa suoritan korkeakouluharjoittelua Pekingin suurlähetystön poliittisessa tiimissä.