Jääkiekko-ottelussa Pekingissä

Kiinan vakiinnuttaessa suurvalta-asemaansa maan tarve maailmanluokan osaamiselle kasvaa yhä useammilla aloilla. Näin ollen on loogista, että myös jääkiekolla on oma paikkansa Kiinan suuressa suunnitelmassa.

Kiina, nouseva jääkiekkomaa

Kansainvälisen jääkiekon voimasuhteissa vallitsee moninapainen järjestys. Kiinalle tämä on mahdollistanut yhteistyösuhteiden rakentamisen useiden perinteisesti menestyksekkäiden talviurheilumaiden kanssa. Maan jääkiekkoliitto on lähettänyt joukkueittain tulevaisuuden lupauksia jääkiekon mahtimaiden kaukaloihin hiomaan taitojaan ja hankkimaan arvokkaita kokemuksia. Jos oppi menee perille, luvassa on kenties nopeakin nousu jääkiekon uudeksi itäiseksi navaksi.

Tosikoitoksen päivämäärä lähenee nopeasti. Pekingin talviolympialaisiin on aikaa kaksi vuotta, ja Kiinan olisi lunastettava asemansa uutena nousevana jääkiekko- ja talviurheilumaana viimeistään tällöin. Alisuoriutuminen kotimaaperällä ei tule kysymykseen, vaan kiekon on pysyttävä varmasti lavassa.

Shougangin jääkiekkoareena on rakennettu vanhalle tehdasalueelle kauas Pekingin keskustasta. Kuva: Santeri Korhonen.

Tällä hetkellä kiinalainen jääkiekko tunnetaan erityisesti pekingiläisen Kunlun Red Starin kautta. KHL:ssä pelaava joukkue koostuu kuitenkin enimmäkseen kanadalaisista pelaajista, joista osalla tosin on kiinalaista taustaa. Toistaiseksi kiinalaisia pelaajia on nähty luistelemassa oman maan ulkopuolella vain vähän. Jos Kiinan suuret suunnitelmat 300 miljoonan kiinalaisen tutustuttamisesta talviurheilulajeihin toteutuvat, voi tilanne muuttua tulevaisuudessa.

Ottelua seuraamassa Shougangin olympia-alueella

Pekingin Shougangin jääkiekkoareenalle mahtuu 3000 katsojaa. Kotijoukkueen peleissä katsomo on yleensä puolillaan, mutta kannattajat ovat selvästi omistautuneet Kunlun Red Starille ja tunnelma on katossa.

Nuoremman ikäpolven faneja kotijoukkueen väreihin sonnustautuneina. Kuva: Santeri Korhonen.

Suomalaiseen jääkiekkokulttuuriin tottuneet voivat kuitenkin kokea yllätyksen tai suoranaisen pettymyksen suunnatessaan erätauolla ostamaan eväitä tai kurkun kostuketta. Ruokaa ja juomaa on tarjolla vain vähän, olutta ei ollenkaan. Pienen virvokekojun antimet myydään loppuun jo ensimmäisen erätauon aikana. Fanituotteitakaan ei juuri ole myynnissä. Tarjoilujen vaatimattomuus saattaa yllättää kokeneenkin Kiinan-matkaajan.

Ottelun tunnelma kuitenkin vetää mukaansa. Kunlun Red Starin lupaava kahden maalin johto on saanut paikalliset fanit toiveikkaaseen hurmokseen, mutta heidän suureksi harmikseen vierasjoukkue Sibir Novosibirsk nousee tasoihin kolmannen erän lopulla. Lopulta kotijoukkue kärsii kirvelevän tappion rangaistuslaukauskilpailun jälkeen.

Tässä vaiheessa peli näytti vielä Kunlunille hyvältä. Kuva: Anette Rämö.

Pelin kulusta voi löytää yhtäläisyyksiä kiinalaisen yhteiskunnan ajattelumalliin, jossa epäonnistumisten käsittely koetaan kiusallisena. Vastustajan tekemiä maaleja ei näytetä taululta hidastuksena, vaan tappion hetkillä selostaja keskittyy lähinnä kannustamaan kotijoukkuetta. Oman joukkueen maalit sen sijaan näytetään taululta useaan kertaan lähikuvina hidastuksen kera.

Nähtäväksi jää, mihin Kiinan ponnistelut tulevien talviolympialaisten eteen riittävät, mutta ainakin jääkiekko ja talviurheilu kasvattavat hiljalleen suosiotaan.

Matias Pajosmaa

Ensimmäisen kosketuksen Kiinaan sain vuosia sitten kierrellessäni maan provinsseja reppu selässä. Kiinan suurten lukujen kohtaaminen jätti lähtemättömän vaikutuksen ja maan nousun seuraamisesta tuli tapa, joka kietoutui yhteen maailmanpolitiikan opintojen kanssa. Vuoden 2019 syksyllä palasin Pekingiin suorittamaan korkeakouluharjoittelua Suomen suurlähetystön poliittisessa tiimissä. Harjoittelu Pekingissä kiinalaisten erityispiirteiden alkulähteillä on lisännyt kiinnostustani Kiinaan ulkosuhteita ja taloutta kohtaan entisestään.

Anette Rämö

Muutama vuosi sitten lukuvuoden mittaiseksi vaihto-opintokohteekseni valikoitui hieman sattumalta Hongkong, josta Kiinaan liittyvä innostukseni sai vauhtia Kiinan yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvien opintojen kautta. Vietin maisterivaiheessa vielä yhden lukukauden Guangzhoussa vaihdossa ja lopulta päädyin Pekingiin Suomen suurlähetystöön koulutus- ja tiedepoliittiselle osastolle harjoittelijaksi puoleksi vuodeksi. Vapaa-ajallani Pekingissä tykkään kuljeskella kaduilla ja ihmetellä paikallista elämänmenoa sekä metsästää hyviä ruokapaikkoja.

 

*Alkuperäinen blogi on kirjoitettu 27.1.2020 juuri ennen kuin koronan myötä maan rajat sulkeutuivat ja yleisötapahtumat laitettiin kuukausien tauolle. Sittemmin on monia tapahtumia Kiinassa järjestetty, vaikka pandemian myötä niiden peruuntumisriski on aina läsnä. Myöskään harjoittelijoita ei suurlähetystöllä ole sen jälkeen ollut, kun tämän blogin kirjoittajat palasivat kotimaahan lähes viimeisillä Pekingin suorilla lennoilla.

Julkaisemme tämän menneen maailman tunnelmapalan Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen 2021 kunniaksi.

Leave a Reply