25 miljoonan ihmisen suurkaupunki Shanghai on viime viikkoina ollut hiljaisempi kuin useimmat paikat Suomessa. Helmikuinen Helsingin Oulunkylä, väkiluvultaan vajaat 24 000, tuntui eloisammalta kuin toinen ”kotikaupunginosani”, yli miljoonan asukkaan Xuhui. Millaista on Shanghaissa, jossa paluu arkeen ei tapahtunutkaan kiinalaisen uudenvuoden jälkeen?

Hiljentynyt megapoli

Kuten kaikkialla Kiinassa, lähti koronavirusepidemia – tai ennen kaikkea sen herättämä pelko ja epätietoisuus – Shanghaissa eskaloitumaan erittäin nopeasti kiinalaisen uudenvuoden alla.

Olisi jokseenkin sensaatiohakuista etsiä apokalyptisiä sävyjä Shanghain hiljaisista kaduista sikäli, kun ne muutenkin hiljentyvät kiinalaisen uudenvuoden aikaan. Tällä kertaa vuoden tärkein kiinalaisen kalenterin mukainen juhla tuntui kuitenkin kaikkea muuta kuin rentouttavalta lomalta. Useimmat kiinalaiset ystävät kieltäytyivät tapaamasta loman aikana, eikä tällä kertaa syynä ollut sukulaisten tapaamisesta johtuvat velvoitteet, vaan ettei ulos yksinkertaisesti uskallettu lähteä.

Olin itse Suomessa työmatkalla helmikuun alussa. Shanghaihin paluu viivästyi perutun paluulennon takia, mutta perjantaina 14. helmikuuta löysin itseni entistä autiommasta Shanghaista. Ystävänpäivä ei tuntunut kovinkaan ystävälliseltä kun selvisi, että tarkkailu ja rajoitukset olivat merkittävästi kiristyneet parin viikon aikana.

Vuosi vaihtui ja loma päättyi, mutta kadut pysyivät hiljaisina.

Huumorilla taisteluun virusta vastaan

Huumori on osaltaan keventänyt synkkää tilannetta, ja taitavimmat meemimaestrot ovat olleet vauhdissa niin kiinan- kuin englanninkielisessä sosiaalisessa mediassa. Kevennystä on haettu muun muassa usein ylimitoitetusta ja toisinaan hyvin innovatiivisesta henkilökohtaisesta puolustautumisesta virusta vastaan.

 

Harvinaisen hiljaiset kadut eivät suomalaisittain ole mitään uutta tai vierasta. Jos syy taustalla olisi toisenlainen, saattaisi kenties jopa tuntea olonsa kotoisaksi.

Yhtymäkohdat hiljaisuuteen ja toisiaan vältteleviin ihmisiin sekä suomalaisittain varsin tuttuun sosiaalisten tilanteiden pelkoon eivät myöskään ole jääneet huomaamatta kiinankielisessä sosiaalisessa mediassa. Eräs suosittu WeChat-blogi julkaisi 18. helmikuuta  artikkelin, joka keräsi jo ensimmäisenä päivänä yli sata tuhatta lukijaa. Siinä esiteltiin muun muassa suomalainen ”turvaväli”.

 

Kotikaranteenissa?

Seitsemän päivää Shanghaihin paluuni jälkeen vastaanotin tekstiviestillä pyynnön päivittäisestä terveydentilani raportoinnista. Kuuliaisesti ilmoitettuani terveydentilani olevan ”normaali” ja ruumiinlämpöni turvallisesti alle 37 asteen, vastaanotin kiitosviestin, jossa samalla todettiin kotikaranteenini jatkuvan vielä kahdeksan päivää. Tällaista elämä Kiinassa on juuri nyt – voi yllätyksekseen lukea tekstiviestistä olevansa seitsemättä päivää karanteenissa.

Omalla kohdallani kotikaranteenivaatimus onneksi todettiin vääräksi hälytykseksi, mutta monien kohdalla kotikaranteeni jatkuu vielä pitkään.

Saan siis edelleen poistua kotoani, ainakin toistaiseksi. Lenkillä en kuitenkaan uskalla käydä, jos se vaikka nostaisi ruumiinlämpöni karanteenia vaativiin lukemiin.