Kuinka Suomi saisi osansa kiinalaisturistien törsäyksestä?

4

Kiinalaiset ovat hurahtaneet ulkomaanmatkailuun. Turistien virta kasvaa kutakuinkin samassa tahdissa kuin Kiinan keskiluokka – päätä huimaavan nopeasti.

Turistiryhmä ihmettelemässä Metropolitan museota Lontoossa. Photo: Phil Roeder, flickr.com, ccby2.0
Turistiryhmä ihmettelemässä Metropolitan-museota New Yorkissa. Photo: Phil Roeder, flickr.com, ccby2.0

Joka vuosi miljoonat kiinalaiset uskaltautuvat ensimmäistä kertaa ulkomaille. Kokeneemmat konkarit matkaavat Etelänavalle ja etsivät eksotiikkaa. Heille Eiffel-torni ja vapaudenpatsas ovat ”been there, done that”.

Mikä on Suomen valtti?

Suomella on yksi etu ylitse muiden: maantieteellinen sijainti ja suorat lentoyhteydet Aasiaan. Ongelmana on, että kiinalaismatkailijoiden yöpymiset Suomessa eivät kasva samassa tahdissa kuin kiinalaisten ulkomaanmatkailu kokonaisuutena.

Millä turistit saisi pysähtymään Suomeen? Meillä kun ei ole Sveitsin alppeja eikä Norjan vuonoja, joiden varaan Suomi voisi brändiänsä rakentaa.

Jotta kiinalaisturistit törsäisivät muuallakin kuin lentokentällä jatkolentoa odottaessaan, Suomen tulisi tarjota koukuttavampia, valmiiksi mietittyjä kokonaisuuksia ja yhden klikkauksen päässä olevaa matkailuinfrastruktuuria.

Elämyksiä riittää: joulupukkia, lunta ja revontulia talvella, saaristoa ja kaupunkielämää kesällä. Nämä pitäisi vain paketoida niin, että samalla reissulla ehtii muuallekin. Kiinalainen on lisäksi tottunut palveluun ja edellyttää sitä matkoillakin – mielellään kiinaksi.

Kiinalainen haluaa täyskäden

Elämysmatkailu ei tarkoita useimmille kiinalaisille nautiskelua luonnonrauhasta tai kiireettömästä elämänmenosta, vaan mahdollisimman monen elämyksen mahduttamisesta yhteen ohjelmaan – ja lukemattomia valokuvia, joista ystävät tulevat kateellisiksi.

Pakollinen ruokailuselfie. Photo: Jarod Carruthers, flickr.com, ccby2.0
Pakollinen ruokailuselfie. Photo: Jarod Carruthers, flickr.com, ccby2.0

Kiinalainen suorittaa matkallaan enemmän kuin keskivertoturisti. Yhteen matkaan on mahduttava shoppailun lisäksi monta maata ja kaikki pakolliset nähtävyydet. Suomen brändi ei ole niin vahva, että kiinalainen tyytyisi yhteen maahan: vähintään Pohjoismaat ja Sveitsi pitää nähdä samalla kerralla.

Kilpailu kiinalaisten renminbeistä kiihtyy

Kiinalaiset törsäävät matkoillaan eniten heti amerikkalaisten jälkeen. Sen tiedostavat muutkin kuin Suomi. Kilpailu kiinalaismatkailijoiden lompakoista on armotonta: Kiinan lehdistössä raportoidaan lähes päivittäin, kuinka viisumien käsittelyaikoja lyhennetään ja kuinka suurlähettiläät ja julkkikset osallistuvat mitä erilaisimpiin tempauksiin tehdäkseen maansa kiinnostavaksi.

Suomen edustustot Kiinassa toimivat altavastaajina etenkin Schengen-maiden välisessä kiihtyvässä kilpailussa viisumien käsittelyajoista. Meillä on tahtotila ja toistaiseksi riittävät valmiudet ottaa vastaan suurempiakin hakemusmääriä, kun vain hakijoita riittäisi.

Kaikki on kiinni siitä, millaisen maakuvan ja millaisia koukuttavia kokonaisuuksia onnistumme luomaan. Ja tietenkin niistä Schengen-säännöistä.

Matkailuvirtojen ohjaaminen jatkolentojen sijaan Helsinki-Vantaan matkalaukkuhihnalle edellyttää tosiasioiden myöntämistä, hihojen käärimistä ja kaikkien toimijoiden istumista yhden pöydän ääreen.

Kommentit

Antti Ainamo 7 vuotta sitten

1. Miksi ihmeessa kiinalaisten pitaa tulla valtavissa maarin Suomeen tai ei ollenkaan ? Eiko terveen kasvun pitaisi riittaa ?
2. Sitralle on ehdotettu ”globaali-lokaali kouliverkostoa”, koska mm suomalaisten ja kiinalaisten lasten tarve ja mielihalu ovat kansainvalistya. Tahan liittyen, tuodaan kiinalaisia turisteja suomalaisiin kouluihin.

Arto Haapea 7 vuotta sitten

Hei Antti, hyviä kysymyksiä. En näe mitään syytä, miksei olisi Suomelle kansantaloudellinen intressi kasvattaa kiinalaisten – ja muiden kohderyhmien – matkailua Suomeen. Toki kasvun pitää olla sillä tavalla kestävällä pohjalla, että inframme sen kestää. TEMin laatimassa Suomen matkailustrategiassa 2020 todetaan tavoitteeksi, että matkailutoimialat työllistäisivät 171 000 hlöä, toisivat verotuloja 7,5 mrd euroa ja niiden osuus bkt:sta olisi 5,1 % vuonna 2020. Matkailun kasvua pidetään toivottavana, koska sen työllisyysvaikutukset ovat merkittävät ja elinkeino tasapainottaa Suomen taloudellista kehitystä myös alueellisesti.

Samalla kun venäläisten matkailijoiden matkustus on voimakkaasti vähentynyt, noihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää uusia keinoja ja kohderyhmiä. Suomella on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia, mutta mm. kiinalaisten matkailijoiden määrän kasvattaminen edellyttää valmiiksi mietittyjä ratkaisuja ja tiettyä palveluinfraa.

Kouluehdotuksesi on minusta hyvä. Koulutusjärjestelmämme kiinnostaa kiinalaisia ja tässä on merkittäviä mahdollisuuksia nykyistä laajemmalle yhteistyölle ml. kaupallinen yhteistyö.

Arja Pasila 7 vuotta sitten

Heillä on rahaa!

Jari Sinkari 7 vuotta sitten

Hyvä kirjoitus ja mainiota, että herättää keskustelua! Oma ehdotukseni liittyy Arton huomioon palveluiden paketoimisesta – idea vielä pienempien pakettien käärimiseksi. Tarjoan tätä ajatusta avoimuuden hengessä jollekin yksityiselle yritykselle vapaasti sovellettavaksi tai tutkittavaksi.
Olisiko kannattavaa luoda ohjelmapalvelu, jossa olisi valittavana à la carte -tyyppiset kokonaisuudet jatkolentoa odottaville erityyppisille kohderyhmille: esimerkiksi luonto-, kulttuuri- tai urheiluihmisille: Helsinki 3 tunnissa, Helsinki 6 tunnissa, Helsinki 12 tunnissa. Tämä voisi aluksi kohdentua viisumia tarvitsemattomille turisteille.
Pari kierrosta eukonkantoa Luukissa voisi piristää kummasti mantereenvälisten lentojen välissä 🙂

Leave a Reply