Ensi vuoden arvellaan olevan kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden kannalta menetetty, mutta sen jälkeen paluu normaaliin voi alkaa hitaasti. Onko uusi normaali kuitenkaan sama kuin ennen pandemiaa?
Koulutuksen sektorilla nopeimmat analyysit ovat tulleet amerikkalaisilta, australialaisilta ja englantilaisilta, jotka kipuilevat kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän dramaattisella laskulla. Yli puolitoista miljoonaa kiinalaista opiskelijaa opiskelee ulkomailla, näistä noin kolmasosa edellä mainituissa kolmessa maassa.
Kiinalaiset opiskelijat ovat perinteisesti vahvasti vanhempiensa ohjauksessa. Kiinalaisvanhemmat ovat viime vuosina jo ennen pandemiaa olleet huolestuneita lastensa potentiaalisesti huonosta kohtelusta erityisesti Yhdysvalloissa. Tulehtuneet suurvaltasuhteet saattavat heikentää vanhempien halua lähettää lapsiaan Yhdysvaltoihin, mutta suurempi jarru tullee kevään 2020 rasistisista ilmentymistä ja levottomuuksista.
Suomessa opiskelee noin 1800 kiinalaista tutkinto-opiskelijaa. Ottaen huomioon, että Kiinassa on yli 40 miljoonaa korkeakouluopiskelijaa, voisi Suomen luku olla suurempikin.
Mitä haluan sanoa kiinalaisopiskelijoille Suomesta?
Suomi on turvallinen, puhtaan ilman ja luonnon maa, jossa on hyvä elää ja opiskella. Korkeakoulumme ovat laadukkaita ja Suomessa pärjää hyvin englanniksi.
En halua enää muistuttaa siitä, että ulkomaalaisten työnsaanti on todella vaikeaa, jollet ole IT-alalla tai palvelusektorilla. En myöskään siitä, että Suomessa ei pärjää ilman suomen kieltä, ja suomalaiset, vaikka ystävällisiä ovatkin, eivät halua tutustua ulkomaalaisiin. Varsinkaan en halua joutua sanomaan sitä, että aasialaisia katsotaan koronan jälkeen karsaasti ja epäillen.
Kiina ei perinteisesti ole ollut suomalaisopiskelijoiden toivelistalla erityisen korkealla liikkuvuuskohteena, tutkinto-opiskelupaikasta puhumattakaan. Kiina koetaan hiukan vaikeana ja esimerkiksi Hongkongin tilanteen kiristyminen näkyy nopeasti halukkuudessa lähteä Kiinaan.
Mitä haluan sanoa suomalaisopiskelijoille Kiinasta?
Kiinan merkitys maailmassa kasvaa. Kiina on erilainen, mutta suurvaltaa ja sen tulevia liikemiehiä ja johtajia voi ymmärtää paremmin, kun on opiskellut heidän kanssaan, heidän ehdoillaan.
En halua enää joutua kertomaan, mitä kannattaa opiskella, mitä ei tai miksi kokemuksen arvo ei tule vain länsimaisesta laatukäsitteestä vaan laajemmasta oppimisesta. Varsinkaan en halua joutua sanomaan, että länsimaalaisia katsotaan koronan jälkeen karsaasti ja epäillen.