Singles’ Dayn shoppailumaniaa Kiinassa

Kysyin taannoin ystävältäni tietääkö hän mikä on maailman suurin ostospäivä kaupan arvossa mitattuna. Ystäväni naureskeli kysymykselleni ja vastasi, että Hullut Päivät tietenkin. Ei ole. Annoin kolmen pisteen vihjeeksi, että kyseinen päivä on marraskuussa ja sain odotetusti vastaukseksi Yhdysvalloista levinneen Black Fridayn. Hyvä veikkaus, mutta sekin väärä. Tosiasiassa maailman suurin shoppailupäivä tulee nimittäin Kiinasta, ja se on vuosittain järjestettävä Singles’ Day eli sinkkujen päivä.

Singles’ Day rikkoo myyntiennätyksiä vuosi toisensa jälkeen. Kuva: Santeri Korhonen.
Singles’ Day rikkoo myyntiennätyksiä vuosi toisensa jälkeen. Kuva: Santeri Korhonen.

Yliopistoporukan vitsistä maailman suurimmaksi myyntikarnevaaliksi

Vuosittain 11. marraskuuta järjestettävä Singles’ Day lähti tarinoiden mukaan liikkeelle 1990-luvulla nanjingilaisten opiskelijoiden vitsistä juhlistaa sinkkuuttaan. Konseptina tapahtuma on nerokas; miksi odottaisin jonkun muun ostavan lahjoja minulle, kun voin ostaa kaiken haluamani itse.

Konseptin potentiaalin näki myös Alibaban perustaja Jack Ma, joka aloitti vuonna 2009 anti-ystävänpäivän alennusmyynnin verkkokaupassa. Käännekohta tapahtuman näkyvyydelle oli vuosisadan sinkkujen päiväksi lanseerattu vuoden 2011 Singles’ Day, eli 11.11.11. ja siitä lähtien tapahtuma on paisunut tolkuttomasti vuosi toisensa jälkeen. Singles’ Daysta onkin vuosien saatossa muotoutunut maailman suurin verkkokauppojen myyntikarnevaali.

Taivas on rajana, sanoi astronautti ilman kunnianhimoa

Voisi sanoa, että Alibaba kirjaimellisesti haki kuuta taivaalta markkinoidessaan tämän vuoden sinkkujen päivää, kun yhtiö ampui kampanjansa yhteydessä satelliitin avaruuteen – eikä turhaan. Päivä rikkoi taas kansainvälisiä myyntiennätyksiä: yksittäisen myyntipäivän arvoksi tuli lähes tähtitieteelliset 30,8 miljardia dollaria (USD). Myynniltään lukema on yli kaksi kertaa suurempi kuin edellisvuoden USA:n kiitospäiväviikonloppu yhteensä, johon lasketaan Black Friday, kiitospäivä ja Cyber Monday.

Vielä uskomattomampaa Singles’ Dayn suuruudessa on, että kymmenen miljardia dollaria myytiin tunnissa ja miljardin dollarin raja rikkoontui, kun aikaa oli kulunut vaivainen minuutti ja 25 sekuntia. Kaikki tämä yhden yhtiön, eli Alibaban johdolla.

Tähtisikermää ja online-muotinäytöksiä

Toisin kuin yhdysvaltalainen kilpaveli Black Friday, Singles’ Day ei mainoksia lukuun ottamatta juurikaan näy katukuvassa. Yli 90 prosenttia ostoista tapahtuu verkossa ja markkinointi keskittyy mediaan. Tapahtuma alkaa perinteisesti Alibaban järjestämällä lähtölaskennalla, jota sadat miljoonat kiinalaiset seuraavat TV:n ja eri striimien välityksellä.

Kansainvälisten julkkisten tähdittämässä show:ssa on mukana esityksiä ja ohjelmanumeroita, jotka jatkuvat pitkin päivää. Tänä vuonna ohjelmaan kuului muun muassa muotinäytös, jossa katsojien oli mahdollista ostaa näytöksen vaatteita suoraan puhelimen ruudulta klikkaamalla.

Miksi menisin kauppaan, kun kotisohvaltakin onnistuu? Sinkkujen päivänä kauppakeskuksissa ei mainoksia lukuun ottamatta tapahtumaa juurikaan huomaa. Kuva: Santeri Korhonen.
Miksi menisin kauppaan, kun kotisohvaltakin onnistuu? Sinkkujen päivänä kauppakeskuksissa ei mainoksia lukuun ottamatta tapahtumaa juurikaan huomaa. Kuva: Santeri Korhonen.

Kaupan kasvua ympäristön kustannuksella

Massiivisista taloudellisista saavutuksista huolimatta Singles’ Day on saanut paljon kansainvälistä kritiikkiä. Esimerkiksi Greenpeace on kampanjoinut vahvasti shoppailumaniaa vastaan ja kuvaillut päivää ympäristökatastrofiksi. Sinkkujen päivän saamalla kritiikillä on myös aiheelliset perustelut.

Kaksi vuotta sitten Singles’ Dayn arvon ollessa yli kolmasosan pienempi uutisoitiin, että tapahtuma synnytti noin 258 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Vertailun vuoksi: samat päästöt saa aikaiseksi polttamalla reilut 140 miljoonaa kiloa kivihiiltä tai vaihtoehtoisesti antamalla vuodeksi käyttöön keskipäästöisen auton 60 000 ihmiselle.

Ei kuitenkaan syytä huoleen – nämä lukemat voidaan kuitata istuttamalla vaikkapa 2,6 miljoonaa puuta.

Näitä vielä 2 599 997 lisää niin ollaan sujut. Kuva: Santeri Korhonen
Näitä vielä 2 599 997 lisää niin ollaan sujut. Kuva: Santeri Korhonen

Toinen lukunsa on vielä se, kuinka paljon pakkausmuoveja ja -materiaaleja tavaroiden lähetykseen käytetään ja mihin (mereen) ne loppujen lopuksi päätyvät. Viime vuoden sinkkujen päivässä pakkausjätteitä syntyi noin 300 000 tonnia ja valitettavasti edellä mainitut istutukset eivät näitä enää kompensoi.

Oli ympäristöhaittoja tai ei, sinkkujen päivä on täällä taas ensi vuonna. Onkin ehkä vain ajan kysymys, koska tämä konseptinen neronleimaus rantautuu toden teolla myös Suomeen. Pidetään siis huoli siitä, että muovit pysyvät tuolloin poissa rannoilta, jotta Kiina voi olla edes kateudesta vihreä.

Santeri Korhonen

Kiina ja kevätrullat veivät mennessään, kun ensimmäisen kerran vierailin maassa kuusi vuotta sitten. Kiina-ilmiöistä hurmioituneena halusin nähdä lisää ja yliopistovaihto toi minut Siperian rautatieverkostoja pitkin takaisin tähän punaisen lohikäärmeen maahan. Taipein-vaihtoni aikana kiinnostukseni Kiinan ulkopolitiikkaa ja kauppaa kohtaan heräsi toden teolla ja täällä sitä taas ollaan – tällä kertaa Pekingin suurlähetystön kauppa- ja taloustiimin korkeakouluharjoittelijana.

Leave a Reply