Tiputanssi siivitti juhlaväen juhannustunnelmiin Pekingissä

Maistiaisia suomalaisesta suvesta nautittiin keskiviikkona 7. kesäkuuta järjestetyssä Finnish Midsummer goes Beijing -tapahtumassa. Satavuotiaan Suomen kunniaksi järjestettyihin juhannusjuhliin osallistui kolmisensataa vierasta. Kyseessä oli  yksi Pekingin-suurlähetystön Suomi 100 -juhlavuoden päätapahtumista.

Finnair, Honkamajat, Oilon, Tikkurila, Roberts Berrie ja Vaisala esittelemässä toimintaansa juhlassa. Kuva: Martin Suski

Tarkoituksena oli järjestää kesäjuhla juhannusmaisella tunnelmalla. Suurkaupungin sykkeen keskiöstä löytyi yllättävän suojaisa soppi, Italian vanha suurlähetystöalue, jossa tämänkaltaisen juhlan saattoi järjestää.

Kulkuväylää portilta tapahtuma-alueelle piristi Suomi-aiheinen, Ivana Helsingin suunnittelema kulttuuriseinä. Kuva: Martin Suski

Puistomaisen piha-alueen vehreys sopi mainiosti tapahtuman teemaan, ja suomalaista ilmettä ryydittivät myös suomalaisen designin huippunimi Ivana Helsingin kuosein verhotut tapahtumaelementit. Yli 30 asteen helteestä huolimatta käsivarren iho nousi kananlihalle, kun Pekingiin varta vasten lennätetty Ylioppilaskunnan laulajien kvartetti esitti Finlandia-hymnin.

Ylioppilaskunnan laulajien kvartetin esityslistalta löytyi myös Sibeliuksen toinen klassikko Metsämiehen laulu sekä lauluja Madetojalta ja Paciukselta. Kuva: Kimmo Åström
Videot veivät katsojan matkalle Suomeen: soutelemaan, juoksemaan vehnäpeltoon tai kurkkimaan tanssilavalle. Kuva: Jyri Lintunen

Ikivihreitä suomalaisia tahteja

We Love Helsinki -konseptin DJ:n soittolista maalasi vieraille suomalaista äänimaisemaa koko tapahtuman ajan.  DJ:llä oli mukanaan myös mustavalkoisia videoklippejä. Tämä audiovisuaalinen kokonaisuus vei kuin osaksi Suomi-Filmiä.

Tapahtumaa suunnitellut työryhmä halusi tuoda juhliin erilaista suomalaista tekemistä. Näihin kuului lastenjuhlista tutun onginnan ja tietovisan lisäksi myös tanssinopetusta. Humpan ja valssin lisäksi vieraat intoutuivat tiputanssin vietäväksi ja nähtiin alueella myös melkoisen komea letkajenkkajono. Tiputanssi valittiin tarkoituksella juhlistamaan kiinalaisen kalenterin mukaista kukon vuotta.

Letkajenkka nosti hien otsalle, mutta hauskaa oli. Kuva: Martin Suski
Letkajenkkaa. Kuva: Martin Suski
Valssin pyörteissä. Kuva: Kimmo Åström
Tässä tanssinopettajamme tvistaa tiputanssia. Kuva: Kimmo Åström
Tapahtuman vapaaehtoiset näyttävät mallia nokan napsautukselle tiputanssissa. Kuva: Kimmo Åström
Mölkky-pelin sääntöjen kertaamista ennen tapahtuman alkua. Kuva: Martin Suski
Vieraat saivat halutessaan vaihtaa ylle suomalaisen Ivana Helsingin design-mekon. Kuva: Martin Suski
Vieraat saivat oman kalastusluvan, jolla he pääsivät kokeilemaan kalaonneaan. Saaliina oli muun muassa yhteistyökumppaneiden ravintolalahjakortteja, tanssitunteja, Ylioppilaskunnan laulajien oma serenadi, kilokaupalla Fazerin suklaata ja vaikka mitä muuta. Kuva: Martin Suski

Kiitokset tapahtuman mahdollistaneille sponsoreille

Juhannusjuhla ei olisi onnistunut ilman sponsoriyrityksiä. Kiitos vielä Lappset & Pureland, Nokia, Finnair, Honkamajat, Oilon, Marja Kurki, Roberts Berrie, Tikkurila ja Vaisala tapahtuman mahdollistamisesta ja aktiivisesta osallistumisestanne.

Suomalainen makumaailma kruunasi kokonaisuuden

Vieraita hemmoteltiin suomalaisella makumaailmalla. Suurlähetystön kokki ja Moi-ravintola tarjosivat suomalaisen buffet-kokonaisuuden. Tarjolla oli myös juomaelämyksiä. Palkitun Kyrö Distilleryn Napue-ginistä tehdyt GT:t ja Mallaskosken laatuoluet sekä Lignell & Piispasen maittavilla likööreillä pohjustetut drinkit tekivät hyvin kauppansa.

Buffetissa oli tarjolla muun muassa paahdettua lohta ja mustikkapiirakkaa. Kuva: Martin Suski
Tätä suomalaista herkkua tuskin tarvitsee esitellä kenellekään. Kuva: Kimmo Åström
Aika harvaa suomalaista kesäjuhlaa voi viettää ilman lohta. Kuva: Kimmo Åström
Jälkiruokien raskaansarjalainen, suomalainen mustikkapiirakka, katosi parempiin suihin nopeasti. Kuva: Kimmo Åström

Juhannus on yksi kansallisaarteistamme

Jäin tapahtuman jälkeen pohtimaan sen onnistumisen reseptiä. Moni mieltää juhannuksen niin perin suomalaiseksi perinteeksi, että sen riistäminen kotimaisesta viitekehyksestä saattaa tuntua lähes petokselta. Mutta jos juhannustunnelmaa voi siirtää kiinalaiseen miljoonakaupunkiin, täytyy juhannuksen viehätyksen perustua myös johonkin muuhun.

Pöytäseurue kuvattuna tapahtuman ruokailualueella. Elinkeinoministeri Mika Lintilä toivotti puheessaan kiinalaiset tervetulleeksi Suomeen, vaikkakin sää oli tuolloin Suomessa vielä varsin kolea. Lintilä muistutti, että suomalaiset ovat erittäin lämmintä kansaa vuoden ympäri. Kuva: Jyri Lintunen

Leikittelin hetken ajatuksella, että ehkä juhannus kuten joulukin, on vain mielentila, johon Suomen kansa hullaantuu kerran vuodessa. Se erityinen tunnelma juontuu ihmisistä, oli ulkona pakkasta, helle tai vaikka hiekkamyrsky. Tulin siihen loppupäätelmään, että tämä keskikesän juhla on yksi suomalaisen mielenlaadun ja sitä kautta kulttuurin kansallisaarteista.

Vieraiden riemuksi alueella tassutteli myös suomalaisia kuuluisuuksia. Muumipeikko jaksoi pontevasti poseerata lukemattomissa yhteiskuvissa vieraiden kanssa. Kuva: Kimmo Åström

Anu Kerttula

Lähdin kymmenen vuotta sitten Kemistä pakkasta karkuun kohti etelää, eikä loppua näy. Väliaikaisena ankkurina journalistiopinnot Tampereen yliopistossa. Kansainvälisyys, hyvät kirjat ja kung fu kiinnostavat. Tyynnyttelen vaihto-opiskeluvuodesta jäänyttä Kiina-kaipuuta suurlähetystön harjoittelupestillä. Haaveissa siintää Aasian-kirjeenvaihtajan ura.