”Edes taivas ei ole rajana kyvykkäille naisille”, sanoi Timo Soini tavatessaan Kiinan ensimmäisen avaruudessa käyneen naisen.
Nainen voi käydä avaruudessa, mutta joutuu silti tasapainoilemaan uran ja kodin välillä
Taikonautti Liu Yang on esimerkki siitä, kuinka uraa jarruttavasta lasikatosta voi mennä läpi kovalla rytinällä.
Lapsena Liu haaveili bussikuskin urasta, sillä 80-luvun Kiinassa auton kyytiin pääseminen oli harvinaista herkkua. Yang liittyi Kiinan ilmavoimiin vuonna 1997. Sittemmin Liu Yangille on kertynyt yli 1 680 lentotuntia.
Vuonna 2012 hänestä tuli ensimmäinen kiinalainen naistaikonautti. Taikonautti on kiinalainen nimitys avaruuslentäjälle. Hänen Shenzhou-sarjan avaruuslentonsa kävi myös Kiinan avaruusasema Tiangong 1:llä.
Liu kertoi Pekingin suurlähetystön järjestämässä tasa-arvotapahtumassa Career Women Forward. että hän lennokkaasta urastaan huolimatta painii samojen ongelmien kanssa kuin monet naiset ympäri maailmaa: kuinka olla yhtä aikaa sekä kova uranainen että stereotyyppinen kotiäiti. Hän myös pohti näille rooleille asetettuja odotuksia.
Olen itsekin monesti pohtinut sitä, kuinka muovata oma jaksaminen kulttuurista perittyjen, itse valittujen ja uusien tilanteiden muovaamien roolien alle. Tuntuu absurdilta ajatella, että nainen voi käydä avaruudessa, mutta joutuu silti tasapainoilemaan uran ja kodin välillä.
Liu päätti puheensa ajatuksia herättävällä brittirunoilija Alfred Tennysonin sitaatilla: ”Unelmat voivat tulla todeksi niin kauan kuin ne kestävät, emmekö elä juuri unelmissamme?”
Kuinka yhä useampi nainen voisi kiivetä uratikkaita huipulle asti?
Tilaisuudessa Erika Grönroosin vetämä paneli keskusteli tasa-arvosta työelämässä. Osallistujat korostivat koulutusta, päättäväisyyttä ja rohkeutta asettua miesvaltaisille aloille. Panelistien mukaan jokainen tarvitsee myös vahvan tukiverkon menestyäkseen.
Yleisöä mietityttivät naisten tuntema syyllisyys joko perheen tai työn laiminlyönnistä sekä kansainvälisen ilmapiirin koventuminen.
Ulkoministeri Timo Soini korosti naisten oikeuksien ja naisten osallistumisen tärkeyttä yhteiskunnan ja liike-elämän kehittymiselle, ja kertoi naisten aseman ja oikeuksien nopeasta ja laajasta kehittymisestä Suomessa.
Olen ulkoministerin kanssa samaa mieltä. Suomalaisena naisena minulle avautuu koko joukko mahdollisuuksia, joista osa kanssasiskoista eri puolilla maailmaa voi vain haaveilla. Silti meidän pitäisi muistaa, ettei arvoja tai rooleja voi määritellä pysyviksi totuuksiksi. Yhteiskunta elää ja muuttaa muotoaan, joten on enemmän kuin järkevää peilata ja jäsentää rooleja vastaamaan aikaa. Tasa-arvolta putoaa pohja, jos otamme sen itseisarvona, joka on jo saavutettu.
Tilaisuuden lopuksi Soini ojensi suurlähettiläs Marja Rislakille tasavallan presidentin hänelle myöntämän Suomen Leijonan komentajan kunniamerkin sekä kunniamerkin 30 vuoden palveluksesta ulkoasiainministeriössä. Rislakki on myös ensimmäinen naispuolinen suurlähettiläs Pekingissä.
Kiinassa nähtiin suomalainen ulkoministeri viimeksi vuonna 2009
Ulkoministeri Timo Soini teki virallisen vierailun Pekingiin helmi–maaliskuun taitteessa. Vierailu oli ensimmäinen ulkoministeritason vierailu Kiinaan sitten vuoden 2009. Vierailun isäntä toimi Kiinan ulkoministeri Wang Yi ja vierailunsa aikana Soini tapasi myös Kiinan varapresidentin Li Yuanchaon sekä Kiinan kommunistisen puolueen kansainvälisen osaston ministerin Song Taon.
Anu Kerttula
Lähdin kymmenen vuotta sitten Kemistä pakkasta karkuun kohti etelää, eikä loppua näy. Väliaikaisena ankkurina toimivat journalistiopinnot Tampereen yliopistossa. Minua kiinnostavat kansainvälisyys, hyvät kirjat ja kung fu. Tyynnyttelen vaihto-opiskeluvuodesta jäänyttä Kiina-kaipuuta suurlähetystön harjoittelupestillä. Haaveissa siintää Aasian-kirjeenvaihtajan ura.