Merta ja saaria

Kun katsoo Portugalia Euroopan kartalla, näyttää se varsin pieneltä palalta mannertamme. Mutta se ei olekaan koko totuus tästä maasta, joka identifioi itsensä termillä ”euro-atlanttinen”. Atlantti on totisesti läsnä, ja maa-alaan, joka jo mantereenkin osalta tarjoaa suurta monimuotoisuutta, tuovat oman lisänsä Portugalille kuuluvat saaret.

Madeira ja Azorit

Azorien vehreyttä kauneimmillaan. Kuva: Suomen suurlähetystö, Lissabon.
Azorien vehreyttä kauneimmillaan. Kuva: Suomen suurlähetystö, Lissabon.

Madeira ja Azorit ovat olleet osa portugalilaista historiankirjoitusta siitä lähtien, kun löytöretkeilijät astuivat maihin 1400-luvulla. Neilikkavallankumouksen jälkeen vuonna 1976 kumpikin saariryhmä sai autonomisen alueen aseman. Strateginen sijainti Atlantilla on kasvattanut historian eri vaiheissa erityisesti Azoreiden painoarvoa.

Saarelaiset voivat ylpeillä upealla luonnolla ja sijainnin tuomalla rauhallisuudella, mutta arkipäivän elämässä tuntuvat konkreettisesti pitkien välimatkojen tuomat ongelmat, ml. kuljetuksista aiheutuvat kustannukset. Solidaarisuutta ja periferisten alueiden erityiskohtelua perätäänkin niin Lissabonilta kuin Brysseliltä. Vaikka saarten ja keskushallinnon kesken käydään luonnollista mittelöä, ei saarilla esiinny merkittävää liikehdintää itsenäisyyden puolesta.

Turismia, kalaa, maitoa

Madeira levadoineen ja keväisine kukkaloistoineen on jo vuosikymmenten ajan ollut suomalaisille tuttu matkakohde, ja turismi on edelleen Madeiran taloudelle ehdoton valtti kalastuksen ja maanviljelyn ohella. Myös saarelta kotoisin olevan jalkapallotähti Ronaldon vetovoima on valjastettu turistien houkuttelemiseen. Tärkeä talouden tukijalka on kuitenkin myös vapaatalousalue, jonka suomin erityisehdoin Madeira houkuttelee kansainvälisiä yrityksiä.

Myös Azoreiden kannalta on turismi nousemassa entistä merkittävämpään asemaan varsinkin sen jälkeen, kun liikennöinti saarille avattiin halpalentoyhtiöille. Saariryhmä on myös erityisen kuuluisa maataloudestaan, jolle lauha, kostea meri-ilmasto takaa hyvät edellytykset. Koko Portugalin maidontuotannosta noin kolmannes tulee näiltä vihreinä hohtavilta saarilta, ja azorilaistuotteiden vahva brändi pohjautuu puhtauteen, raikkauteen ja laatuun. Pellot on valjastettu lähinnä ruokkimaan karjaa, mutta tuliperäisessä maassa kasvatetaan myös viiniä, ja sellaisetkin lajit kuin ananas ja tee ovat löytäneet tiensä saarille. Ja onpa Faialin saaren kasvitieteellinen puutarha pian myös kuuluisia merkittävästä orkideaosastostaan – kiitos suomalaisten Pekka ja Tuulikki Rannan mahtavan kokoelman!

Meri, meri, meri

Madeiran ja Azoreiden myötä Portugalin meriala on 15 kertaa suurempi kuin maa-ala. Ja mikäli Portugalin tekemä vaatimus mannerjalustan laajentamiseksi menee läpi, kasvaa merialue niin suureksi, että koko Portugalin alueesta jopa 97 % on merta. Näin tarkasteltuna ajatus pienestä eurooppalaisesta maasta asettuu uudenlaiseen perspektiiviin.

Meri onkin portugalilaisille taikasana, joka sisältää loistokasta menneisyyttä mutta myös valtavasti tulevaisuuden potentiaalia. Vaikka meritalouden osuus bruttokansantuotteesta on tällä hetkellä vain 2,5 %, on hallituksen tavoitteena kaksinkertaistaa luku vuoteen 2020 mennessä. Meri nähdään avaimena menestykseen, olisipa kyse taloudesta, liikenteestä, tieteestä tai turvallisuudesta. Meri on myös aivan olennainen osa portugalilaista globaalia identiteettiä: se ei ole suinkaan eristänyt, vaan se on nimenomaan yhdistänyt Portugalin muuhun maailmaan.