Espanjassa saa nykyisin eteensä eri puolilta saman ennusteen: Espanjan talouden pohjakosketus on vuoden 2013 lopulla, jonka jälkeen talous kääntyy kasvuun ja työttömyys laskuun. Arvioijat parantelevat kuluvan vuoden kasvuennusteitaan. Vuodelle 2013 povataan nyt noin prosentin verran miinusta, vuodelle 2014 saman verran plussaa.
Espanjan käyrät osoittavat, että vaikka Espanja on tehnyt viime vuonna 3,5 %:n rakenteellisen sopeutuksen, tämä ei lopulta vaikuttanutkaan niin paljon sisäiseen kysyntään kuin aiemmat laskentakaavat osoittivat. Tieto tosin ei paljoa lohduta Espanjan väestön sitä neljännestä, joka on työtä vailla tai sitä puolikasta Espanjan nuorisosta, joka ei ole työllistynyt.
Espanjan vaihtotase on ollut jo kolme kuukautta ylijäämäinen, mikä kielii parantuneesta kilpailukyvystä. Tästä on kiitelty Espanjan työreformia, joka on tuonut mahdollisuuden sopia palkoista yrityskohtaisesti. Autoteollisuus on hyvä mittari: Espanja on saanut merkittäviä investointeja muiden EU-maiden nenän edestä.
Espanjan kauppataseen vaje supistui viime vuonna 30 %, ja Espanjan viennin arvo kasvoi 3,7 %. Vaikka Espanjan kauppa EU-alueelle laahustaa, niin EU:n ulkopuolella se lentää: kasvua on 37 %.
Espanjassa on puoluerahoituksen epäselvyyksistä huolimatta vakaa enemmistöhallitus, jonka asema ei näyttäisi olevan uhattuna. Pääministeri Rajoylla, joka on uudistuksiin sitoutunut, on aikaa vuoteen 2015 saakka niitä tehdä.
Hallinnossa uskotaan omaan tekemiseen ja siihen, että se vielä palkitaan. Ensimmäiset merkit tästä ovat jo rahoituksen helpottumisen myötä näkyvissä. Eikä uudistusten tahti ole hiipunut.
On kuitenkin paljon asioita, mihin Espanja ei voi omilla toimillaan vaikuttaa, mutta joilla voi olla Espanjan koroille suurikin merkitys. Tutkijoiden lista on pitkä: pankkiunionin eteneminen, Kyproksen pankit, Italian vaalit ja uutena nousevana huolena, ryhtyykö Ranska markkinoita tyydyttäviin sopeutustoimiin.
Kuuntelin viime viikolla pääministeri Rajoyta the Economist -lehden seminaarissa Madridissa. Olin 10 metrin päässä. Kun tänään katsoin savolaisen järven lumiselta rannalta etelää kohti, Rajoy oli linnuntietä 3200 kilometrin päässä.
Monien kommenttien perusteella etäisyyttä on tuplasti. Mutta jos Espanja tuntuu tekevän sopeutuksessa ja reformeissa sen, mitä Euroopan komissio ja muut siltä pyytävät, niin mitä muuta pitäisi vielä tehdä, jotta etäisyys lyhenisi?