KOORDINAATIOTA IBERIAN NIEMIMAALLA

Me Madridin ja Lissabonin lähetystöt istuimme jälleen saman pöydän ääreen suunnittelemaan alkavan kauden tapahtumia. Viime vuonna kokoonnuttiin meillä; nyt lennettiin Lissaboniin. Paljon yhteistä löytyi jälleen.

Vaihdamme tietoa Iberian niemimaan talouskehityksestä. Latinalaisen Amerikan seurantaan panostamme yhdessä. Kun Espanjaan saapuu Suomesta vierailijoita, yritämme saada myös Lissabonin matkaohjelmaan – ja päinvastoin. Näyttelyjä voidaan hyvin kierrättää kummassakin maassa. Järjestämme myös yhteisen kriisiharjoituksen ensi keväänä. Finpron toimintoja järjestellään uudelleen.

Espanjan ja Portugalin yhteisestä historiasta löytyy monta vääntöä. Vuonna 1383 käytiin ensimmäinen taistelu kruunusta, jonka Portugali voitti. Vuonna 1794 silloiset merimahdit jakoivat Tordesillasin sopimuksella valloitetut merentakaiset alueet keskenään. Vuosina 1580–1640 Espanjan kruunu hallitsi Portugalia Iberian unionina. Vuonna 1762 Espanja yritti uudestaan valloitusta, mutta asia sovittiin seuraavana vuonna.

Nyt on paljon rauhallisempaa.

RAUHANVÄLITYSKUTSU                    

Suomen ja Turkin ulkoministerit olivat kutsuneet rauhanvälitystoiminnassa asioituneet maat aamiaistilaisuuteen nyt alkaneelle YK-viikolle New Yorkiin. Saimme toimeksiannon viedä Espanjan ulkoministerille osoitettu kutsukirje lähettilästasolla ulkoministeriöön. Se ei ollut ihan helppoa, koska tuttu henkilöstö ministerin esikunnassa oli juuri vaihtunut ja meno tuntui uusilla olevan todella kiireistä. Aikaa ei järjestynyt.

Piti lähteä etsiskelemään ministeriä, joka löytyikin Carolina-säätiön Latinalainen Amerikka -keskustelutilaisuudesta. Ministerin hihaan en valitettavasti päässyt kiinni, mutta sain erään Espanjan ulkoministeriön kollegan osoittamaan, kuka tummapukuisista herroista oli ministerin uusi kabinettipäällikkö. Perään siis ja pystyin kuin pystyinkin lennossa luovuttamaan kutsukirjeen, joka sujahti kabinettipäällikön papereita pursuavaan kassiin.

Lähetystömme jo eläköitynyt autonkuljettaja kertoi, että Madridin liikenteessä välttyy kolareilta, kun tarkkailee vieressä olevan autonkuljettajan silmiä. Niistä näkee ajolinjat. Tällä kriteerillä kutsukirjeen myöhemmistä vaiheista ei voinut olla ihan varma.

Saimmekin onneksi seuraavana päivänä puolen tunnin varoajalla tapaamisajan kabinettipäällikön sijaiselle. Aika riitti Audille, joten saatoin antaa kirjeen uudestaan: ”misión cumplida”.

TALOUTTA JÄLLEEN

Espanjan parlamentti hajaantuu vaaleja varten parin viikon päästä, joten vähäksi aikaa Espanjan reformit taitavat olla tässä. Kävin jututtamassa Espanjan valtiovarainministeriön osastopäällikköä, joka osaltaan vastaa Espanjan omista toimista. Hänen viestinsä oli, että Espanja pysyy vajetavoitteessaan autonomioiden vaikeuksista huolimatta. Vuoden 2012 budjetti jää marraskuisten parlamenttivaalien jälkeisen uuden hallituksen koottavaksi tammikuun aikana. Valtiovarainministeriön toive oli, että valtionpäämiesten heinäkuussa sopimat, euroa vakauttavat päätökset pantaisiin nopeasti täytäntöön. Viivettä on tullut jo liikaakin, mikä heiluttaa markkinoita.

EUROOPPA-KESKUSTELIJAT KOOLLA

Alkuviikosta oli tunnetun espanjalaisen Eurooppa-tutkijan ja aktiivisen kolumnistin José Ignacio Torreblancan kirjan ”Euroopan vallan pirstaloituminen”(La fragmentación del poder europeo) julkaisutilaisuus. Torreblancan viesti oli, että siinä missä Kiinan ja muiden nousevien talouksien merkitys kasvaa, Euroopan unionin vaikutusvalta sen kuin pienenee. Meidän pitäisi olla yhtenäisempiä.

Podiumilla oli komea rivi Suomi-ystäviä: Eurooppa-valtiosihteeri Diego López Garrido, joka matkusti kirjan julkaisua seuraavana päivänä Suomeen käymään keskusteluja ajankohtaisista EU-aiheista, ja El País -sanomalehden perustaja Diego Hidalgo, joka aina tervehtii suomeksi opittuaan kieltä nuoruudessaan ystäviensä kautta. Felipe González puolestaan mainitsi Pohjoismaat kahteen kertaan, niin hyvässä kuin pahassa. González muistutti Pohjoismaiden parantaneen itse kilpailukykyään odottamatta Euroopan päätöksiä, mutta varoitti myös vaarallisesta populismin noususta.  

Lähetystöt ovat aina mukana poliitikkojen Suomi-vierailuissa. Lähetystöt pystyvät vaikuttamaan erityisesti siihen, miten asioita kannattaisi esiin tuoda: mitä kehua ja mistä kysellä lisää. Lähetimme vielä tapaamispäivänä viimeisimmät Espanjan kuulumiset.

Toivottavasti vieraat eivät jäätyneet Helsingissä. Celciuksia oli perjantaina puolet vähemmän kuin Madridissa. Ehkä keskustelut Suomen takuista lisäsivät kuitenkin lämpöä ja pienensivät näin eroa.