Saavuin Madridiin Barajasin kansainväliselle lentoasemalle tammikuussa 2021 mukanani kaksi laukkua ja paljon suuria odotuksia. Silloin kaupunki, ja oikeastaan koko Espanja, oli minulle vielä tuntematon. Lentokentällä olin ongelmissa puhelinoperaattorini kanssa ja jouduin suunnistamaan vuokra-asunnolleni ilman nettiyhteyttä ja karttaa. Tuona talvena Madridissa oli satanut poikkeuksellisesti paljon lunta, joka hankaloitti tieliikennettä tuntuvasti. Taksikyyti ei täten ollut vaihtoehtona.
Hetken pohdinnan jälkeen kysyin neuvoa lentokentällä työskentelevältä vartijalta, joka ohjeisti minut metrolle päin. Päästäkseni asunnolle täytyi minun vaihtaa metroa pari kertaa, koska pelkästään metrolinjoja on Madridissa yhteensä 12. Matka onnistui hyvinkin sujuvasti, kun uskalsin kysyä tuolloin vielä ontuvalla espanjan kielellä reittiohjeita muilta matkustajilta.
Julkinen liikenne soljuu Madridissa
Olen liikkunut ympäriinsä Madridissa ja sen ulkopuolella nyt reilun kahdeksan kuukauden ajan ja todennut julkisen liikenteen erittäin toimivaksi. Henkilökohtaisen matkakortin, tarjeta de transporte públicon, hinta alle 25-vuotiaille on kuukaudessa vain 20 euroa, ja eläkeläisille 6,30 euroa. 26–64-vuotiaille hinta pomppaa 54,60–131,80 euroon riippuen kortille ladattavan alueen laajuudesta. Monihenkisten perheiden jäseniä huomioidaan 20–50 % alennetuilla hinnoilla. Matkakortti käy kaikkiin alueiden (A-E2) juniin, metroihin ja busseihin.
Lähijunia lähtee eri puolilta Madridia yhdistäen lähiseudun kyliä ja kaupunkeja julkisliikenteen yhä laajenevaan verkkoon. Julkisen liikenteen toimivuus ja sen edullinen hinta tekevät siitä oivan matkustamismuodon, eikä autolle ole ollut tarvetta. Nuorison (alle 25-vuotiaat) matkakortti sisältää myös muita etuja, kuten ilmaisen pääsyn joihinkin museoihin.
Suunnitteilla olevan, enimmäkseen yksityisen sektorin rahoittaman Madrid Nuevo Norte -hankkeen on tarkoitus alkaa tämän vuosikymmenen alkupuoliskolla. Yksi hankkeen keskeisimpiä osia on rakentaa Chamartínin kaupunginosaan suuri matkakeskus, joka ratkaisisi Pohjois-Madridia vaivaavan julkisliikenteen kapasiteettipulan uusilla metro-, juna-, lähijuna- ja bussiyhteyksillä.
Kimppakyydeille on kysyntää
Mobiilialustaa hyödyntäville (platform business) yrityksille, kuten kimppakyytejä välittävälle BlaBlaCar:ille, tai ympäri Madridia kaduilta ja parkkihalleista autoja vuokraavan WiBLE:n toiminnalle, on viime vuosina syntynyt suurta kysyntää Espanjassa.
Henkilökohtaisesti olen todennut molemmat konseptit toimiviksi. Esimerkiksi Málagasta Madridiin lomalta palatessani tulin tällaisella kimppakyydillä. Matkan hinnaksi tuli noin 20 euroa – helposti alle junalipun verran. Toisena esimerkkinä kimppakyytien toimivuudesta toimii kerta, jolloin vuokrasimme kaveriporukan kesken henkilöauton vuorokaudeksi käydäksemme vierailulla Valenciassa. Auton vuokra- ja polttoainekulut tuolle noin 800 kilometrin reissulle tulivat maksamaan vain 35 euroa henkilöä kohden.
Europa Pressin verkkosivuilla syyskuussa 2020 julkaistussa artikkelissa käsitellään espanjalaisten autoiluun liittyviä mielipiteitä. Europcar Mobility Group España:n järjestämän tutkimuksen mukaan kyselyyn vastanneista 18–34-vuotiaista nuorista 68 % luopuisi mieluummin autostaan kuin puhelimestaan. 94,3 % kaikista kyselyyn osallistuneista autoilijoista kertoo ajavansa diesel- tai bensa-autolla, koska ongelmana monelle ovat sähköautojen hinnat ja epävarmuus latauspaikkojen riittävyydestä.
Kyselyssä tuli myös ilmi, että jopa seitsemän kymmenestä espanjalaisesta olisi valmis tulevaisuudessa vaihtamaan omistusauton jaettuun autoon vähentääkseen saastuttamista. Muun muassa tilausmaksuun perustuvaa käyttöautoa, vuokra-autoa ja muiden kanssa jaettua autoa pidettiin houkuttelevina vaihtoehtoina.
Espanja tukee sähköautoilijoita
Espanjassa aiotaan panostaa sähköautojen latausverkkoinfrastruktuurin kasvattamiseen ja sähköauton ostajien rahalliseen tukemiseen.
La Vanguardia -lehdessä heinäkuussa julkaistussa artikkelissa käsitellään sähköautoilun tulevaisuuden näkymiä. Päästäkseen Euroopan komission laatimiin tavoitteisiin ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä tulisi Espanjan sähköistää ainakin viisi miljoonaa ajoneuvoa. Tuo määrä sähköautoja vaatisi latauspisteiden määrän kolmikymmenkertaistamista nykyisestä määrästä alle kymmenen vuoden sisällä. Euroopan komissio ehdottaa latauspisteiden rakentamista 60 kilometrin välein keskeisimmillä reiteillä. Tällä hetkellä 70 % sähköajoneuvojen latauspaikoista Euroopan unionin sisällä sijaitsee Alankomaissa, Ranskassa ja Saksassa.
Saman lehden toisessa artikkelissa avataan Espanjan kahden vuoden aikajänteellä toteutettavaa Plan Moves III -ohjelmaa sähköautoon vaihtamisen rahallisista kannustimista. Hallituksen hyväksymän 400 miljoonan euron suuruisen satsauksen on tarkoitus avustaa kaikkia sähköauton ostavia. Jos sähköauton ostaja lisäksi vie romuttamolle vähintään seitsemän vuotta vanhan autonsa, on ostaja oikeutettu suurempaan avustukseen: artikkelin mukaan sähköhenkilöauton ostaja, joka romuttaa samalla vanhan autonsa, voi saada jopa 7 000 euron tukirahan. Latauspisteen rakentavalle, ei yritystoimintaa harjoittavalle toimijalle, korvataan latauspisteen rakentamisen kuluista 70 %. Myös esimerkiksi ladattavan hybridiauton ja sähkömoottoripyörän ostajille on tukirahaa jaossa.
Kevyt liikenne kaipaa kulkuväyliä
Kaupunkien keskustojen saavutettavuus pyöräilijöille ja muulle kevyelle liikenteelle on ollut myös Suomessa tapetilla viime aikoina. Tämä on johtanut joidenkin teiden ja kaupunginosien, kuten Helsingin Sörnäisten läpi kulkevan Hämeentien uudelleen suunnitteluun.
Pyöräilijöille merkatut kaistat parantavat liikenneturvallisuutta ja kannustavat osaltaan asukkaita valitsemaan tämän ympäristö- ja terveyshyödyllisen liikkumismuodon. Pyöräteiden ja kaupunkisuunnittelun suhteen Suomessa ollaan mielestäni ainakin Madridia edellä: Madridissa pyörätiet ovat harvassa, ja kaduilla näkyy vain satunnaisia polkupyöräilijöitä. Sen sijaan liikenteen seassa pujottelevat skootterit ja moottoripyörät ovat yleisiä.
Kuten Suomessa, myös Espanjassa polkupyöriä voi vuokrata käyttöön kaduilta löytyvistä pyöräparkeista. Suosio ei Madridissa kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi kovin suurta – johtuneeko tämä pyöräteiden puutteesta, sekä toisaalta julkisliikenteen toimivuudesta ja suotuisasta hintatasosta.
Molemmat maat voivat varmasti oppia toinen toisiltaan siinä, kuinka kehittää liikenteestä edelleen ympäristölle ja kukkarolle ystävällisempi mahdollisimman monelle meistä.
Tero Järvi
Kirjoittaja on luonnon rauhasta ja seikkailuista nauttiva savolaislähtöinen AMK-opiskelija, jonka kiinnostus espanjan kieleen ja kulttuuriin heräsi armeijassa opiskelupaikkaa mietiskellessä. Itseopiskeltuaan kielen alkeet ja päästyään Haaga-Heliaan opiskelemaan johdon assistenttityötä sekä kieliä tie vei Madridiin Erasmus-opiskelijavaihtoon ja työharjoitteluun suurlähetystössä.