Ilmastoasioista innostuneelle harjoittelijalle Espanjan kevään aikana julkistamien ilmastotoimien seuraaminen on ollut mieluisaa puuhaa. Espanja hyväksyi maan ensimmäisen ilmasto- ja energiasiirtymän lain ja aikoo EU:n elpymisrahoilla puskea rivakkaa vauhtia maan vihreälle siirtymälle. Millä mielin Espanja suuntaa kohti seuraavaa ilmastokokousta?

Espanja on yksi Euroopan maista, jonka uskotaan kärsivän ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten. El País -lehden julkaisemien arvioiden mukaan Espanjassa lisääntyvät helleaallot voivat saada maan muistuttamaan ilmastoltaan Irakia tai Saudi-Arabiaa. Madridin jo nyt kuumina alkukesän päivinä ajatuskin nostattaa tuskanhien kasvoille! Vaikutukset voivat olla myös yllättävämpiä ääri-ilmiöitä, kuten todisti suuret tuhot aiheuttanut tammikuinen Filomena-lumimyrsky.

Espanja onkin viime vuosina nostanut profiiliaan ilmastotoimijana. Madrid isännöi vuoden 2019 joulukuussa COP25-ilmastokokousta sen vaihtaessa lennossa paikkaa Chilen Santiagosta ja julisti seuraavan vuoden alussa 2020 ilmastohätätilan. Vuosina 2019–2021 on julkaistu useita ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteita linjaavia asiakirjoja, joista tuorein on tänä keväänä hyväksytty laki ilmastonmuutoksesta ja energiasiirtymästä.

Pitkään odotetun ilmastolain uudet tuulet 

Espanjan ilmastolakia ehdittiin työstää yhteensä kymmenisen vuotta, ja niin poliitikot, kansalaiset kuin yrityksetkin olivat vahvasti lain tarpeellisuuden kannalla. Uusi ilmastolaki toimii yhtenä keskeisenä EU-elpymisrahoitusta ohjaavana instrumenttina Espanjassa. Espanja tähtää muun Euroopan mukana hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, mutta ilmastolain asettamaa 23 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2030 on moitittu alhaiseksi. Tavoitetta voidaan kuitenkin päivittää jo kolmen vuoden päästä.

Espanja edistää ilmastolain avulla muun muassa sähköautojen käyttöönottoa, junaliikennettä ja kotien kunnostamista ja rakentamista energiatehokkaammiksi.  Laki torppaa perusteettomat tuet fossiilisille polttoaineille ja uudet luvat niiden etsimiselle sekä asettaa yrityksille velvollisuuksia ilmastosuunnitelmien laatimiseksi.

Espanjan energiajärjestelmässä fossiilisilla polttoaineilla on yhä vahva roolinsa, mutta kunnianhimoinen energiauudistus ja ilmastotavoitteet muokannevat maisemaa aivan uudenlaiseksi. Kaiken lähtökohtana on tavoite toteuttaa siirtymä oikeudenmukaisesti. Pääministeri Pedro Sánchezin mukaan pandemiakriisin elvytysrahoitus tarjoaa Espanjalle ”historiallisen mahdollisuuden tehdä asiat paremmin”, ja vähähiilisen siirtymän odotetaan tuovan maahan satojatuhansia työpaikkoja. Kuten sanotaan, ei hyvän kriisin pidä koskaan antaa mennä hukkaan!

Kansalaiset ilmastopolitiikan keskiöön

Espanjassa vihreän muutoksen puolella on myös yleinen mielipide ilmastotoimien puolesta: yli 89 % kansalaisista pitää mielipidetutkimuksen mukaan ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana. Ilmastolakia valmisteltiin laajoilla kuulemisilla, ja sen myötä Espanjaan perustetaan ilmastonmuutosta käsittelevä kansalaiskokous. Esimerkkikokemuksia ilmastoa tai kestävää kehitystä käsittelevistä kansalaisraadeista espanjalaisille löytyy jo muun muassa Suomesta, Ruotsista, Iso-Britanniasta ja Ranskasta. Espanjan kansalaiskokoukseen osallistuvat sata erilaisista taustoista ja mielipiteistä ammentavaa kansalaista, jotka syksystä alkaen lähettävät kerran kuussa ehdotuksensa kongressille arvioitavaksi.

Arvostetun ajatushautomon Elcano-instituutin mukaan kansalaiset ovat hyvin huolissaan ilmastonmuutoksesta mutta tiedostavat vain vähän omaa vastuutaan ongelman edessä. Esimerkiksi Madrid avittaa kaupunkilaisiaan kohti vihreämpää (ja terveellisempää!) urbaania elämää korvaamalla jopa puolet hinnasta uuden sähköpyörän, -potkulaudan tai -skootterin ostajalle. Ilmastolain mukaan kouluissa lisätään myös ympäristökasvatusta ja julkisilla hankinnoilla voidaan tukea vähäpäästöistä ruokavaliota. Tulevina vuosina kenties nähdään, leipovatko kansalaisten osallistaminen ja oikeanlaiset porkkanat Espanjasta ilmastoystävällisempää aina ruohonjuuriaan myöten.

Jännitys tiivistyy kohti Glasgow’ta

Koronapandemian siirrettyä YK:n ilmastokokousta vuodella on Espanja yhä viimeisin ilmastokokouksen järjestäjä. Tulevan Glascow’n COP26-kokouksen puheenjohtaja Alok Sharma vieraili toukokuussa Espanjassa jakamassa kokemuksia ja kuvasi Espanjan uuden ilmastolain olevan ”osoitus Espanjan kansainvälisestä johtajuudesta”. Tulevassa kokouksessa maiden sitoutuneisuus sovittuihin tavoitteisiin ja keskinäinen solidaarisuus punnitaan jälleen kerran, ja Espanja on painottanut tilivelvollisuusmekanismien, hiilimarkkinoiden ja kunnianhimon tärkeyttä Glasgow’n keskusteluissa.

Kun vuonna 2018 EU oli vähentänyt päästöjään jo 23 % vuoteen 1990 verrattuna, Espanjan päästöt olivat lisääntyneet 16 %. Espanja hyppää siis mukaan ilmastotoimiin takamatkalta mutta näyttää ilmastolain ja elpymisrahoituksen siivittämänä ottavan vauhtia kunnon loikkaan. Ilmastotaistelussa jokainen onnistuminen on kaikkien yhteinen, ja jäänkin mielenkiinnolla seuraamaan tulevaa. Toivottavaa on, että Espanja löytää paikkansa ilmastojohtajien kärkitiimissä.

Kira Heikelä

Kirjoittaja on valmistumisen kynnyksellä oleva kansainvälisten suhteiden opiskelija Turun yliopistosta. Tutki gradussaan ilmastorahoituksen ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden suhdetta YK:n ilmastokokouksissa. Ihastunut espanjankieliseen maailmaan Madridin opiskelijavaihdossa, työharjoittelussa Chilen pikkukaupungissa ja hostelliapulaisena Kolumbian pohjoisrannikolla.