Marraskuun 25. päivä vietettiin kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Espanjassa sen kitkemiseksi on jo tehty paljon, mutta se on yhä vakava ongelma: vuoden 2003 jälkeen, jolloin tapauksista alettiin Espanjassa pitää kirjaa, on lähisuhdeväkivaltaan kuollut yhteensä 974 naista. Maassa esiintyy vuosittain yli 120 000 lähisuhdeväkivaltatapausta.
Naisten kohtaama syrjintä ja väkivalta ovat maailmanlaajuisia haasteita, ja Pedro Sánchezin johtama vasemmistohallitus onkin nostanut tasa-arvon prioriteetikseen. Hallitus pyrkii ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tehokkaasti, ja se on sitoutunut muuttamaan Espanjan lainsäädäntöä taatakseen tarvittavat oikeudet ja turvan lähisuhdeväkivallasta kärsiville naisille ja lapsille.
Espanjan kipukohdat
Espanjassa ollaan yleisesti sitä mieltä, että naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista laeista ja asetuksista huolimatta puuttuu yhteiskunnan eri sektoreiden sitoutuminen lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön. On myös peräänkuulutettu etenkin tuomioistuinten ja poliisien parempaa kouluttamista ja herkistymistä lähisuhdeväkivallan uhreja kohdatessa. Suurimman kritiikin kohteeksi on joutunut uhrien oikeudellisen suojan puute: naisiin kohdistuvaan väkivaltaan erikoistuneissa tuomioistuimissa hylättiin vuosina 2014 ja 2015 joka toinen ja vuosina 2016 ja 2017 joka kolmas lähestymiskieltohakemus.
Mediassa on lisäksi uutisoitu väkivaltaan syyllistyneille annettujen lähestymiskieltojen toimimattomuudesta ja yhteisten lasten tapaamisoikeuden ongelmallisuudesta: lapsia saatetaan käyttää mahdollisena painostuskeinona äitiä kohtaan. Lisäksi turvakodit ja muut tukitoimet ovat itsehallintoalueiden ja kuntien vastuulla, joten järjestelyt vaihtelevat alueittain.
Myös espanjalaisten asenteet aiheeseen liittyen ovat huolestuttavia: vaikka väkivallan ei enää nähdä olevan ainoastaan perheen sisäinen, vaiettava asia, pitää yli neljäsosa espanjalaisista nuorista parisuhteessa esiintyvää väkivaltaa ”normaalina”. Heidän mielestään esimerkiksi kännykän käytön valvominen, puolison kontrollointi ja mustasukkaisuus eivät lukeudu suoraan osaksi perheväkivaltaa. Seitsemän kymmenestä espanjalaisesta nuoresta näkee mustasukkaisuuden olevan merkki rakkaudesta.
Puolueet ovat yhtä mieltä naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisen tärkeydestä
Viime vuonna Espanjan parlamenttipuolueet ratifioivat yksimielisesti naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen sopimuksen, joka sisältää muun muassa budjettiehdotuksen tukipaketeista kunnille ja itsehallintoalueille väkivallan ehkäisemistyötä varten. Espanjan hallitus on myös pyrkinyt parantamaan uhrien avustusta oikeusprosessien aikana sekä takaamaan alaikäisille uhreille heidän tarvitsemansa psykologisen tuen.
Lisäksi vireillä on tuomareiden ja syyttäjien koulutuksen uudistaminen ja syventäminen juridiseksi erityisalaksi lyhyen verkkokurssin sijaan. Sisäministeriö aikoo myös kasvattaa poliisien määrää ehkäisemään naisten ja lasten kuolemia perheväkivallan seurauksena ja helpottaa väkivallan uhrien pääsyä sosiaalietuuksiin.
Lakimuutosten lisäksi Espanja taistelee hanakasti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan erilaisin kampanjoin. Taistelu on vahvasti esillä niin katukuvassa kuin mediassa: moni väkivaltatapaus saa paljon mediahuomiota ja mittavat mielenosoitukset naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan ovat arkipäivää. Espanjan etenkin nuorille suunnatut kampanjat ovat saavuttaneet suuren yleisön sosiaalisessa mediassa, ja televisiokanavilla muistutetaan säännöllisesti lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitetusta auttavasta puhelimesta.
Suomi ja Espanja jakavat huolen maissa esiintyvästä epätasa-arvosta
Suomen eduskunnan puhemies Paula Risikko vieraili Madridissa 19.–20.11. tavaten espanjalaisen kollegansa, Espanjan parlamentin puhemiehen Ana Pastorin. Yksi tapaamisten kantavista teemoista oli naisten kohtaama epätasa-arvo, ja puhemiehet keskustelivat muun muassa lähisuhdeväkivallasta ja työelämän syrjinnästä niin Suomessa kuin Espanjassa.
He pohtivat myös naisten roolia rauhanvälityksessä ja konfliktien ratkaisussa. Vierailun päätteeksi puhemiehet tekivät tärkeän yhteisen aloitteen maiden parlamenttien välisestä yhteistyöstä teemalla ”naiset turvallisuuden tekijöinä”.
Annika Tuohisaari
Yhteiskunnallisista ilmiöistä kiinnostunut kääntäjä-tulkki, äidinkielen ja espanjan opettaja sekä politiikan opiskelija.