Matkustin marraskuun lopussa Lontooseen – ”vielä kun helposti pääsee”, vitsailin. Seisottuani vajaan tunnin argentiinalaisen kumppanini kanssa siinä toisessa, muille kuin EU-kansalaisille tarkoitetussa jonossa passintarkastukseen mietin, että tätäkö Britanniaan matkustaminen tulevaisuudessa on myös Suomen passilla.

Brexit puhuttaa näinä päivinä ympäri Eurooppaa eikä vähiten Espanjassa, kuuluuhan se niihin EU-maihin, jolla on poikkeuksellisen moninaiset ja tiiviit yhteydet Britannian kanssa. Siten myös Britannian EU-eron vaikutukset tuntuvat Espanjassa todennäköisesti väkevämmin kuin muissa jäsenmaissa.

Ensiarvioissa Espanjan hallitus laski brexitin pienentävän Espanjan bruttokansantuloa jotain 0,2 ja 0,4 prosentin välillä, mikä tarkoittaa 2–4 miljardia menetettyä euroa. Lisäksi valtiontalouden menopuolelle tulee se summa, minkä verran Espanjan maksuosuus EU:n budjetista kasvaa UK:n lähdön myötä; saman arvion mukaan vajaa miljardi euroa.

Lovin’ la vida loca

Kuten Aurinkorannikolla tai Kanarian saarilla lomaillessa nopeasti huomaa, britit ovat suurin yksittäinen turistiryhmä Espanjassa. Tänä vuonna turismiluvut ovat olleet hienoisessa laskussa – suosikkikohde Benidormiin tulijoita on ollut 10 % viime vuotta vähemmän – mutta Espanjan eri lomakohteet vastaanottavat vuosittain silti noin 18 miljoonaa brittimatkailijaa.

Lähes joka neljäs turisti Espanjassa on siis britti ja he myös tuovat maahan eniten matkailutuloja: vuonna 2017 huikeat 12–17 miljardia euroa laskutavasta riippuen. Matkailuministeri Reyes Maroto onkin vakuuttanut hallituksen valmistelevan varasuunnitelmaa, joka takaa näiden matkailijoiden sujuvan liikkumisen siinä tapauksessa, ettei sopua EU:n ja UK:n välillä synny.

Espanjassa asuu lisäksi kaikista EU-maista eniten brittejä, kaikkiaan lähes 300 000. Britannian Madridissa toimivan suurlähettilään viimeisin tiedonanto näiden kansalaisten tulevasta asemasta julkaistiin ei vähempää kuin Espanjan suurimmassa sanomalehdessä El Paísissa, mikä sekin kertoo omaa tarinaansa siirtokunnan painoarvosta maassa.

Vapaa liikkuvuus on kuluneiden vuosien aikana toiminut toiseenkin suuntaan ja Britanniassa asuu noin 250 000 Espanjan kansalaista. Siinä missä Espanja asuinpaikkana houkuttelee etenkin brittieläkeläisiä, Espanjasta Britanniaan on muutettu työn perässä ja varsinkin talouskriisin aikana.

Kauppa kulkee kumpaankin suuntaan

Britannia on Espanjalle keskeinen kauppakumppani ja markkina, jota on vaikea korvata. Tavarakaupassa Britannia on Espanjalle 5. tärkein vientikohde ja palvelukaupassa ykkönen. Valtaosa palveluviennistä on matkailutuloja, mutta noin 17 % kokonaisviennistä koostuu muista palveluista.

Suorat sijoitukset kulkevat nekin maiden välillä molempiin suuntiin, ja Britannia vuorottelee vuosittain ykkössijalla Yhdysvaltojen kanssa niin espanjalaisten sijoitusten kohteena kuin Espanjaan suuntautuvien sijoitusten lähtömaana. Useilla espanjalaisilla pankeilla ja muilla suuryrityksillä kuten infrastruktuurijätti Ferrovialilla tai telekom-sektorilla Telefónicalla on UK:ssa merkittävää liiketoimintaa, joten tilanteen epävarmuus huolestuttaa yrityksiä.

Espanjan teollisuus-, kauppa- ja turismiministeriö on aloittanut laajan tiedotuskampanjan, jotta espanjalaiset yritykset osaisivat paremmin varautua brexitiin. Kaikilla itsehallintoalueilla järjestetään tietoiskuja aiheesta, minkä lisäksi ministeriön sivuilta löytyy sektoreittain varautumisohjeet no deal -tilanteeseen.

Gibraltar kivenä kengässä

Brexit-neuvottelujen Espanjaa kiinnostava yksityiskohta on Gibraltarin asema, joka nousi hetkellisesti otsikoihin marraskuun lopussa pro-eurooppalaisen Espanjan uhattua epätyypillisesti äänestää erosopimusta vastaan. Syynä oli artikla, jonka muotoilu ei ollut Espanjan näkökulmasta tyydyttävä.

Lopulta sopu löytyi ja Espanja äänesti muiden EU-maiden tavoin erosopimuksen puolesta ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, saatuaan vakuutuksen siitä, etteivät EU ja UK tule koskaan solmimaan keskinäistä sopimusta koskien Gibraltaria tai neuvottelemaan Gibraltarista suoraan keskenään ilman Espanjan suostumusta. Kaikkia kotimaassa nämä takeet eivät tosin tyydyttäneet, onhan joillakin haaveena jopa yhteishallinta.

Gibraltarin asemasta tullaan jatkossakin käymään tiukkoja neuvotteluja. Keskeisiä kysymyksiä ovat 13 500 Gibraltarilla työskentelevän espanjalaisen tulevaisuus, lentokentän käyttö, alkoholin, tupakan ja bensiinin salakuljetus, verotus, poliisi- ja tulliyhteistyö sekä ympäristökysymykset ja kalastus.

Espanjasta osa EU:n ydintä?

On niitäkin, jotka näkevät Britannian poistumisessa EU-näyttämöltä myönteisenä mahdollisuuden Espanjalle ottaa aiempaa suuremman roolin Saksan ja Ranskan rinnalla. Espanja on pitkään ollut EU-politiikassa kokoonsa nähden vähän näkyvä, kun hallituksen huomion on vienyt ennen kaikkea talouskriisistä selviytyminen. Nähtäväksi jää, ottaako Espanja tämän roolin tai haluaako se sitä edes.