Afrikka on yli 50 valtion maanosa, joka on kooltaan isompi kuin Kiina, Intia, USA ja osa Eurooppaa yhteensä. Tästä huolimatta Afrikassa on nähtävissä yleisiä muutostrendejä, joista tarkastelen tässä muutamaa. Pyrin myös kuvaamaan, miten nämä ilmiöt näkyvät uudessa asuinmaassani Tansaniassa.
Yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista
Afrikan talous on viime vuosikymmenen ajan kasvanut keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa, mikä on huomattavasti maailman keskiarvon yläpuolella. Talouskasvua ovat tukeneet muun muassa usean Afrikan maan makrotaloudellinen vakaus, yksityisen kulutuksen ja investointien lisääntyminen sekä infrastruktuurin ja yksityissektorin kehittyminen.
Tansania on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista, ja talouden odotetaan edelleen kasvavan noin 7 prosentin vuosivauhtia. Kasvu on ollut nopeaa etenkin rakennus-, finanssi-, viestintä- ja kuljetussektoreilla, mikä näkyy varsinkin Dar es Salaamissa. Täällä rakennetaan koko ajan uutta, ja taivaalle nousee jo nyt pilvenpiirtäjiä – asun itsekin 19. kerroksessa.
Aamun liikenneruuhkissa voin nähdä useammankin Land Cruiserin paikallisin rekisterikilvin samalla, kun kävelen työmatkallani mahtipontisten pankkirakennusten ohi. Dar es Salaamissa jokaisella tuntuu olevan myös kännykkä, ja Tansania onkin joissain mobiilipalveluissa Suomea edellä: esimerkiksi rahansiirrot hoituvat kätevästi kännykällä.
Jottei tilanteesta saisi liian ruusuista kuvaa, on hyvä muistaa, että kaikesta talouskasvusta huolimatta Tansanian bruttokansantuote asukasta kohden oli Maailmanpankin mukaan vain 879 dollaria vuonna 2015. Suomen vastaava luku on 48-kertainen!
Nopeaa väestönkasvua ja kaupungistumista
Tällä hetkellä Afrikassa asuu noin 1,2 miljardia ihmistä, mikä on 16 prosenttia koko maailman väestöstä. YK:n arvion mukaan vuonna 2100 osuus on jo 39 prosenttia, ja viisi maailman kymmenestä väkirikkaimmasta maasta sijaitsee Afrikassa. Väestö kasvaa Afrikassa siis hurjaa vauhtia. Tästä nopeasti kasvavasta väestöstä yhä useampi asuu tulevaisuudessa kaupungissa. Kun nykyään 40 prosenttia afrikkalaisista on kaupunkilaisia, vuonna 2050 kaupungistumisasteen on arvioitu olevan jo 56 prosenttia.
Tansania on nopean väestönkasvun ja kaupungistumisen esimerkkimaa: maan asukasmäärä kasvaa YK:n ennusteiden mukaan seuraavan 35 vuoden aikana 55 miljoonasta 137 miljoonaan. Vuosisadan lopulla Tansania on jo maailman kahdeksanneksi väkirikkain maa lähes 300 miljoonalla asukkaallaan. Kaupungistuminen näkyy selkeästi Dar es Salaamissa, josta on kasvamassa yksi Afrikan suurimmista kaupungeista. Pelkästään tällä hetkellä asukkaita on suunnilleen saman verran kuin koko Suomessa, ja seuraavan 15 vuoden aikana väkiluvun ennustetaan kaksinkertaistuvan. Kaupunki leviää koko ajan jo nyt; monet laitumet kävelypolkuineen ovat saaneet väistyä rakennusten ja katujen tieltä.
Väheneekö köyhyys?
Köyhyyden tutkiminen on vaikeaa, sillä dataa ei ole helposti saatavilla ja sitä voidaan analysoida hyvin eri tavoin. Maailmanpankin mukaan vuonna 2013 Saharan eteläpuolisessa Afrikassa eli alle 1,90 dollarilla päivässä 41 prosenttia väestöstä, kun luku vuonna 1990 oli vielä 54 prosenttia. Näyttää siis siltä, että köyhyys vähenee. Kuitenkin väestön kasvaessa räjähdysmäisesti köyhyydessä elävien afrikkalaisten lukumäärä on itse asiassa kasvanut suunnilleen samassa ajassa sadalla miljoonalla 389 miljoonaan. Afrikan nopea talouskasvu ei ole siis välittömästi ja yksiselitteisesti johtanut köyhyyden vähentymiseen.
Tansaniassa eli viisi vuotta sitten alle 1,90 dollarilla päivässä 47 prosenttia väestöstä, kun vuonna 1991 heitä oli 70 prosenttia. Suurin osa köyhyydessä elävistä asuu maaseudulla, jossa elämä on raadollista. Niin nuoret kuin vanhatkin raatavat pitkiä päiviä pellolla ja myyvät satoaan – jos sitä nyt sattuu oman tarpeen yli olemaan – pilkkahinnalla eteenpäin.
Vain noin joka toinen maaseudulla asuvista pääsee puhtaan juomaveden ääreen, ja vain joka kymmenennellä on käytössään kunnollinen vessa. Asumuksissa lattiamateriaaleista yleisin on edelleen paljas maa, ja ruoka laitetaan hiilikeittimellä, sillä vain joka viidennellä tansanialaisella on kotonaan sähköt. Toisaalta kehityksestä kertoo se, että peltikattojen määrä on kasvanut maaseudulla huomattavasti.
Tansaniassakaan nopea talouskasvu ei ole välittömästi johtanut köyhyyden häviämiseen. Vaikka kansainvälisten tilastojen mukaan Tansania ei ole tulojen jakautumisen kannalta epätasa-arvoinen maa, minulle eriarvoisuus täällä on näyttäytynyt silmiinpistävänä. Elämä vaikuttaa olevan aivan erilaista jäätelöä rantaravintolassa syövälle kaupunkilaislapselle ja maaseudun pikkukylän kasvatille, joka kävelee useita kilometrejä kouluun, koska varaa polkupyörään ei ole. Eriarvoisuutta näkyy Dar es Salaamissakin, jossa ranskalaisia juustoja myyvän supermarketin vieressä kadulla asuva äiti lapsineen kerjää ohikulkijoilta ruokaa.
Kouluun pääsee yhä useampi – entä töihin?
Afrikassa on maailman nuorin väestö: täällä asuu yli 200 miljoonaa 15–24-vuotiasta nuorta, ja määrän ennustetaan tuplaantuvan seuraavan 30 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että koulutukseen pääseminen ja työpaikkojen löytäminen tulevat yhä tärkeämmiksi. Hyvänä uutisena voidaan pitää sitä, että yhä useampi afrikkalainen pääsee alakouluun. Noin 80 prosenttia lapsista aloittaa koulun Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Ylemmille luokille mentäessä koulunkävijöiden määrä laskee huomattavasti. Afrikan kehityspankki kuitenkin arvioi, että 59 prosentilla 20–24-vuotiaista afrikkalaisista tulee olemaan toisen asteen koulutus vuonna 2030, nyt on hieman yli 40 prosenttia.
Kun afrikkalaisia nuoria on yhä enemmän ja he ovat yhä koulutetumpia, on heidän työllistymisensä tullut haasteelliseksi. Moni afrikkalainen nuori onkin vailla työpaikkaa tai työskentelee hyvin pienipalkkaisessa työssä epävirallisella sektorilla. Nuorisotyöttömyys on suurta jo nyt etenkin Pohjois-Afrikassa, missä nuorten työttömyysaste on reilusti yli 20 prosenttia, mutta myös moni eteläisen Afrikan valtio kamppailee saman ongelman kanssa.
Tansanian presidentti John Magufuli on luvannut taata kaikille tansanialaislapsille ilmaisen peruskoulun, ja Tansaniassa lähes jokainen lapsi pääseekin aloittamaan ekaluokan. On tietysti eri asia, kuinka moni koulun aloittaneesta lapsesta pystyy käymään koulunsa loppuun tai kuinka paljon lapset koulussa oppivat luokkakokojen ollessa suuria ja opettajien koulutuksen ollessa usein puutteellista.
Tällä hetkellä vain hieman yli puolet tansanialaisista aloittaa yläkoulun, eikä koulutus takaa tansanialaisnuorille työllistymistä. Olenkin kuullut Tansaniassa nuorisotyöttömyydestä puhuttavan ”tikittävänä aikapommina”, ja jo nyt moni työmarkkinoilta pudonnut tansanialaisnuori yrittää saada edes jotain tienestiä esimerkiksi myymällä kadulla pikkutavaraa.
Rikkaat luonnonvarat, lisääntyvät investoinnit, kasvava kulutus ja nuorten työntekijöiden suuri määrä luovat valtavat puitteet Afrikalle ja Tansanialle lunastaa vihdoin mahdollisuutensa. Muutoksella voi kuitenkin olla huonot puolensa. Nopea talouskasvu voi johtaa suuriin ympäristöongelmiin ja jyrkkään eriarvoisuuteen, mikä horjuttaa yhteiskunnallista vakautta. Liian nopea kaupungistuminen voi johtaa uusiin slummialueisiin ja suuri nuorisotyöttömyys yhteiskunnallisiin levottomuuksiin.
Muutokset Afrikassa tuovat mahdollisuuksien lisäksi uusia haasteita. Paikallisten hallitusten on osattava vastata näihin haasteisiin oikeanlaisilla toimilla. Niillä varmistetaan, että investoinnit ja talouskasvu kanavoituvat köyhyyden vähentymiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen, toimivaan infrastruktuuriin, tehokkaisiin ja vastuullisiin instituutioihin sekä parempiin julkisiin palveluihin. Suomen ja muiden kansainvälisten avunantajien tehtävänä on tukea hallituksia tässä työssä.
Lähteinä tekstissä on käytetty YK:n, Maailmanpankin ja Afrikan kehityspankin tilastoja. Alla pari hyvää linkkiä kiinnostuneille: