’Big, Fast Results Now’ –ohjelma vie Tansaniaa hyvinvointiin – löytyykö Suomesta kumppaneita toteutukseen?

Suomalaiselle osaamiselle olisi paljon käyttöä Tansaniassa! Metsä-, energia- ja infrastruktuuriosaamisemme on jo pitkään ollut Tansanialaisten tiedossa. Lisäksi meidän tietoteknistä ja muuta osaamistamme kaivattaisiin niin maankäytön, GIS:n, meteorologian, metsien- ja mineraalienhallinnan, kaupunkisuunnittelun kuin tiedettä, teknologiaa ja IT’tä hyödyntävien ratkaisumallien, toimintatapojen ja innovaatioiden edistäjänä.  Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyö on tuottanut kumppanuuksia niin metsienhoidon kuin geologisen tutkimuksen, kartoituksen ja meteorologian alueilla sekä nykyisin lippulaivaohjelmamme TANZICT tiede-, teknologia- innovaatio-ohjelman kautta. Informaatioteknologian käyttö opetus- ja terveysalalla on erityisen kiinnostavaa. Innovaatioyhteistyön  alla on  tärkeää synnyttää yhteistyökuvioita suomalaisen ja tansanialaisen start-up toiminnan ja luovien alojen välille.

Tansanian talouskasvu jatkaa voimakasta, lähes 7 % vuosivauhtia.  Kasvu näkyy rakennustoiminnan ja investointien kiihtymisenä ja keskiluokan nousuna. Maan 50 vuotisen itsenäisyyden kestänyt vakaus ja hyvä hallinto sekä nuori, yli 45 miljoonan väestöpohja antaa kasvulle hyvän pohjan. Malesiasta saamansa mallin mukaan Tansania on siirtynyt suunnitelmiensa ”intensiivitoimeenpanon” ”Big, Fast Results Now” -ohjelmallaan. Kuudessa ”toimeenpanolaboratoriossa” on presidentinkanslian johdolla tarkoitus sopia sähkön ja kaasuntuotannon, maatalouden, liikenneinfrastruktuurin, vesihuollon, opetuksen ja varainhankinnan toimenpiteistä ja mitata toimeenpanoa. 

Suomi on muiden pohjoismaiden tavoin ollut Tansanian luotettu kumppani kaikki nämä vuodet. Yhteistyö on painottunut kehitysyhteistyöhön, mutta nyt on halu monipuolistaa yhteistyötä. Tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä Suomeen ja suomalaisiin suhtaudutaan lämpimästi ja maiden välinen kontaktipinta on laaja: kehitysasiantuntijoiden, tutkijoiden, kirkkojen ja lähetysjärjestöjen, poliitikkojen, yrittäjien, virkamiesten ja diplomaattien vuosien aikana syntynyt suhdeverkosto on luonut mittaamattoma arvokasta sosiaalista pääomaa. Osaammeko  käyttää tätä pääomaa uudenlaisten kumppanuuksien synnyttämiseen ?

Suomen toimintaa ohjaavat Tansaniassa etenkin uusi kehityspoliittinen maastrategia ja taloudellisten ulkosuhteiden Team Finland strategia. Parhaimmillaan nämä toimintastrategiat tuottavat synergioita keskenään. Tätä synergiaa etsimään lähtevät Tansaniaan ja Sambiaan toukokuussa yhteismatkalle ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb ja kehitysministeri Heidi Hautala. On tärkeää saada tälle matkalle mukaan yrityksiä ja tahoja, joista voi tulla Tansanian kasvukehityksen uusia kumppaneita. 

Millä alueilla Suomella ja suomalaisilla kumppaneilla sitten voi nyky-Tansaniassa olla mahdollisuuksia? Suomen kehitysyhteistyöllä on alusta alkaen tuettu metsäsektoria. Tansanian metsäteollisuus, metsävarojen hallinta ja bioenergia tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisen osaamisen ja teknologian hyödyntämiseen. Pian alkava kehitysyhteistyövaroin rahoitettava yksityismetsähanke ja muut metsäohjelmat tukevat metsien kestävää käyttöä, ml. taloudellisena sijoituksena. 

Suomen kehitysyhteistyövaroin tuetaan nyt ja on tuettu aiemmin maan sähköntuotantoa ja –jakelua. Energiaturvallisuus on tärkeimpiä ehtoja Tansanian kasvutavoitteiden aikaansaamiselle. Suomalaisilla energia-alan yrityksillä on maassa hyvä maine. Suomalaista uusiutuvan energian ja cleantech -osaamista sen sijaan täällä ei kovinkaan hyvin tunneta, samoin kuin ei tiedetä, mitä Suomella voisi olla antaa Tansanian rannikolta löytyvien, arviolta n. 40 triljoonan kuutiojalan suuruisten maakaasuvarojen hyödyntämiseen, prosessoimiseen, siirtoon  ja vientiin. 

Tansanian luonnonvarojen ja turismin hyödyntäminen edellyttää valtaisia panostuksia liikenneinfrastruktuuriin. Maalla on kunnianhimoiset suunnitelmat nykyisten Dar es Salaamin ja Mtwaran satamien laajentamiseksi ja muutaman kokonaan uuden sataman perustamiseksi. Suomalaista teknologiaa on aiemmin käytetty kehitysyhteistyön tuella esim. Dar es Salaamin sataman konttisataman perustamisessa. Liikenneyhteyksiä paitsi maan sisällä, myös Tansaniasta sisämaamaihin Ruandaan, Burundiin, Malawiin ja Sambiaan on tarkoitus edistää raide- ja maantiekäytävähankkein. On tutkittava, mitä mahdollisuuksia nämä suunnitelmat tarjoavat suomalaisille yrityksille. 

Tansaniassa asuu noin 200 suomalaista ja toimii jokunen suomalaisyritys. Maassa vierailee  kuitenkin eri hankkeiden osana ja etsimässä uusia mahdollisuuksia suuri joukko toimijoita, kuten yliopistoja, ml. Aalto yliopisto, VTT, GTK ja yrityksiä, ml. IT alan yrityksiä. Jakamalla tietoa ja resursseja suomalaiset voivat parantaa mahdollisuuksiaan toimia Tansaniassa. Ns. BRIC maat ylittivät kauppavolyymissa EU:n Tansaniassa vuonna 2005 ja niiden osuus on koko ajan kasvanut. Uskon, että EU mailla ja Suomella on mahdollisuus kuroa tätä kuilua umpeen toimimalla yhteistyössä strategisesti tärkeillä alueilla, tarjoamalla sellaista osaamista ja palvelua, jota kilpailijoilla ei ole ja käyttämällä hyväkseen niitä synergioita ja sosiaalista pääomaa, joka on syntynyt pitkän kehitysyhteistyön myötä. Myös pohjoismainen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia –tällä hetkellä Norja on kaasunetsinnän myötä pohjoismaista vahvimmin mukana Tansanian kasvupartnerina –on tutkittava mitä lisämahdollisuuksia pohjoismainen yhteistyö voi luoda.