…hän joutuisi vetämään kehysriihen tilanteessa, jossa eri ministeriöt saisivat erilaisten tukiprojektien kautta suuria määriä ulkopuolista tukea, josta Jutalla ei olisi mitään tietoa?

Mahtaisi hänen olla aika vaikea jakaa valtion varoja oikealla tavalla! Tällaisessa tilanteessa on kuitenkin moni köyhän maan valtiovarainministeri – hän ei tiedä valtiontulojen koko määrää, kun osa varoista tulee budjetin ulkopuolelta.

Tällainen ajatusleikki Suomen kehysriihestä tuli mieleeni, kun pähkäilin, miten työmme muuttuu, kun Suomi ensi kuussa ottaa vastuulleen Tansanian budjettitukipuheenjohtajan tehtävät.

Budjettituki on Tansanian haluama apumuoto

Kehitysmaissa ulkopuolisen avun osuus budjetista voi olla suuri – Tansaniassa noin 20 prosenttia. On siksi ymmärrettävää, että Tansanian valtiovarainministeri pitää parhaimpana kehitysyhteistyönä suoraan valtion budjettiin maksettua apua.

Ministeri ynnää budjettitukirahat – tänä vuonna noin 425 miljoonaa euroa – valtion omien vero- ja muiden tulojen kanssa tulevaksi budjettiraamiksi ja ehdottaa sen jakamista opetus-, terveys- ja muille ministeriöille hallitusohjelman mukaisesti.

Budjettitukea on annettu viimeisen kymmenen vuoden ajan maissa, joiden budjettijärjestelmät ovat tarpeeksi luotettavia. Budjettituella voidaan vahvistaa maiden omaa taloushallintoa ja sen myötä myös parlamentin rooli kasvaa.

Budjettituen tuloksia seurataan tulosmittaristolla

Puheenjohtajana Suomi tulee hoitamaan budjettitukiasioita muiden avunantajien valtuuttamana vuoden ajan. Se on varmaa, että tulemme järjestämään paljon kokouksia. Kokouksissa sovitaan mittareista, joilla seurataan budjettituen tuloksia.

Johdamme vuoropuhelua siitä, miten hyvin hallituksen toimet auttavat oikeasti vähentämään köyhyyttä, tai siitä, miten tomerasti niillä ehkäistään korruptiota.

Budjettituen tulosten seuranta tulee olemaan tärkeimpiä tehtäviämme. Yhdessä laaditun tulosmittariston tulosten saavuttaminen on ehtona seuraaville budjettitukimaksuille. Mittariston tulosten arviointi, samoin kuin seuraavan, vuoden 2015 uuden mittariston kehittäminen, tehdään tänä vuonna Tansanian ja Suomen johdolla.

Budjettituella on parannettu peruspalvelujen, opetuksen ja terveydenhuollon tasoa. Samoin budjettituki on auttanut vakauttamaan taloutta yleensä.

Tansanian budjettituen arviointi osoitti, että budjettituki mahdollisti 13 prosenttia suuremmat julkiset menot. Näillä varoilla esimerkiksi palkattiin lisää opettajia ja terveydenhoitohenkilökuntaa. Niillä rakennetttiin lisää teitä ja kunnostettiin olemassa olevia.  Budjettituen rinnalla kehittyivät koko ajan myös Tansanian julkisen taloushallinnon järjestelmät.

Oranssin vilkkuessa käydään vuoropuhelua ja pyritään takaisin vihreälle

Budjettitukeen liitettävän vuoropuhelun kautta viestitämme hallitukselle, mikä avunantajien mielestä on tärkeää ja mihin julkisia varoja tulisi kohdentaa. Vaikka kyseessä on Tansanian budjetti, niin vuoropuhelun kautta vaikutamme varojen kohdentamiseen.

Puheenjohtajana meidän on saatava aikaan luottamukselliset välit viranomaisiin, jotta vuoropuhelu saadaan onnistumaan.

Käymme vuoropuhelua myös keskenämme. Suomen johdolla avunantajat arvioivat tänä vuonna, ovatko budjettituen antamisen perusperiaatteet yhä voimassa Tansaniassa. Tällöin arvioimme julkisen talouden,  ihmisoikeuksien ja demokratian sekä hyvän hallinnon tilaa ja annamme niille ”liikennevalojen” mukaiset arviot.

Oranssin vilkkuessa otamme asiat esiin hallituksen kanssa ja yritämme vaikuttaa asioihin niin, että siirrytään takaisin vihreän puolelle.

Puheenjohtajuus tuottaa edustustolle paljon lisää työtä.  Pienenä maana tämä on Suomelle haaste. Se on myös mahdollisuus – joskus pienen ja neutraalin maan on isoja maita helpompi hoitaa asioita yhteiseksi eduksi. Onneksi meillä on osaava ja innostunut tiimi paikalla.

Ja voimmehan ottaa käyttöön perisuomalaiset keinot.  Suomessa on budjettiriihi – me voisimme kokeilla täällä budjettitukisaunaa. Tiukimmat vuoropuhelut käytäisiin löylykauha kädessä!

Lisätietoa Tansanian budjettituesta sivuilta : http://www.tzdpg.or.tz/index.php?id=34