Team Finland, arvovaltapalvelut ja suurlähetystöjen työ markkinoillepääsyssä korostuvat uudistuvassa talousdiplomatiassa.

Voivatko Suomen edustustot todella lisätä kauppaa?  Voiko suurlähetystö vaikuttaa siihen, miten Suomen ja kohdemaan kauppavaihto ja taloussuhteet kehittyvät? Miten se tapahtuu?

Aloitetaan kysynnästä. Tansanian kaltaisessa siirtymävaiheen taloudessa edustusto voi pitkäjänteisellä toiminnallaan vaikuttaa paikallisen kysynnän kasvuun ja suuntautumiseen. Työkaluina tässä ovat kehitysyhteistyö ja erityisesti kauppaa tukeva kehitysyhteistyö. Sektoreilla, joilla Suomi jo toimii, voidaan panostaa paikallisen elinkeinotoiminnan ja sitä kautta suomalaisen teknologian ja osaamisen kysyntään tulevaisuudessa.

Entä Suomen kilpailukyky?  Tansaniassa Suomella ei ole juurikaan mahdollisuuksia kilpailla hinnoilla vaikkapa kiinalaisten tuotteiden kanssa. Meidän kannattaa kilpailla laadulla sekä ratkaisu- ja asiakaslähtöisyydellä. Suomi voi tarjoa pitkän elinkaaren ratkaisuja ja korostaa teknologian ja luotettavien palvelujen saatavuutta. Voimme yrittää vaikuttaa julkisten hankintojen kehittymiseen siten että hinta ei ole ainoa vertailuperuste.

Markkinaosuuden lisääminen edellyttää sitä, että asiakas tietää mitä on tilaamassa. Edustuston tehtävänä on tehdä tunnetuksi suomalaista laatua ja osaamista.  Julkisuusdiplomatia ja maakuvatyö tukevat suomalaisen viennin edistämistä.  Jos Suomea ja osaamistamme ei tunneta, markkinaosuuksia on vaikea kasvattaa nopeasti.

Myös perinteisellä kauppapolitiikalla on oma roolinsa kaupanesteiden purkamisessa. Kehittyvissä talouksissa suuri ongelma on taata yrityksille tasavertaiset toimintamahdollisuudet. Yhdessä EU:n kanssa edustusto voi varmistaa, että suomalaisilla yrityksillä on nykyistä paremmat edellytykset tulla otetuiksi huomioon rajoitetuissa tarjouskilpailuissa ja kilpailla tasavertaisesti lopullisessa vertailussa. Suomelle on tärkeää, että toimintaympäristö esimerkiksi Tansaniassa kehittyy avoimemmaksi ja demokraattisemmaksi. Myös korruption ja teknisten kaupanesteiden väheneminen on oleellista.

Lopuksi hyppäämme verkostoihin ja edustuston rooliin portinvartijana. Me tunnemme tansanialaisen ympäristön ja tiedämme miten paikallista verkostoa voidaan hyödyntää yritysten ja koko Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin. Jatkossa korostuvat entistä enemmän osaamispohjaiset verkostot.