Saavuin Dar es Salaamiin TAZARA- junalla Sambiasta mieheni, kahden kissan ja Suska-koiran kanssa elokuun viimeisenä päivänä vuonna 2011. Olen yhä ainoa suurlähettiläs, joka on saapunut maahan junalla ottamaan tehtävänsä vastaan. Silloin TV- uutiset olivat meitä vastassa, sen verran erikoinen tapaus saapumisemme oli. Nyt on aika lähteä – ei tosin junalla tällä kertaa. Minä olen jo lentänyt kissojen kanssa Suomeen ja mieheni on palaamassa. Suska päätti jäädä Tansaniaan, se nukkui pois päivää ennen mieheni lähtölentoa.
Tansaniassa on toivoa! Toivo on se, mitä haluaisin nyt puhaltaa Suomeen ja suomalaisiin. Talouden leikkaustalkoiden keskellä tuntuu, että täällä Suomessa olemme jotenkin hukassa ja vailla selkeää suuntaa. Tansaniassa suunta on selvästi ylöspäin. Talous kasvaa, ja köyhyyttä on vähennettävä, teollisuutta saatava aikaan ja vientikauppaa kehitettävä. Itse asiassa olemme yllättävän samanlaisten haasteiden edessä: Suomen tulee löytää innovaatioiden ja uudistumisen myötä kilpailukykynsä takaisin. Samoin Tansanian on saatava taloutensa pyörimään niin, että se tuottaa työpaikkoja väestölle ja lisäarvoa myydyille tuotteille.
Tansanian talous kasvaa 6-7 prosentin vuosivauhtia. Mutta niin kasvaa väestökin lähes kolmen prosentin vauhdilla. Tansania on onnistunut jo monipuolistamaan talouttaan, ja palvelut muodostavat jo lähes puolet bruttokansantulosta. Maatalouden tehokkuuden parantaminen on keskeistä, samoin vientiteollisuuden pönkittäminen. Turismi voi hyvin, sillä Tansanialla on tarjota ainutlaatuisia elämyksiä. Saatoimme lopettaa kautemme yhteen hienoimmista näistä: Seuraten gnu -antilooppien suurta migraatiota Serengetin ja Maasai Mara kansallispuistojen välissä Tansanian ja Kenian rajalla.
Pitkä yhteistyö hyvä pohja kaupalle
Suomi ja Tansania ovat olleet läheisiä yhteistyökumppaneita yli 50 vuotta. Tänä aikana on syntynyt ystävyys-, kumppanuus- ja bisnesyhteyksiä monilla eri tasoilla yliopistojen, kirkkojen, kansalaisjärjestöjen, hallitusten ja yksityisten yritysten välille. Tämä pitkä kokemus on valtavan hyvä pohja kehittää uutta – ystävien kesken.
Maiden välisen ystävyyden syvyys tuli vahvistettua Tansanian presidentti Kikweten jäähyväisvierailulla Suomeen kesäkuuna alussa. Vierailun kaikki tapaamiset olivat lämminhenkisiä ja välittömiä, oli sitten kyseessä presidenttien tai yritysten tapaamiset. Viesti molemmilta puolin oli sama: Olemme tehneet kauan kehitysyhteistyötä ja se on hyvä, mutta nyt on aika kääntää sivua ja alkaa tehdä avun lisäksi myös kauppaa.
Tansania kuuluu vielä vähiten kehittyneisiin maihin, mutta toivoo nousevansa keskitulisten maiden joukkoon viimeistään vuonna 2025. Tähän maalla on kaikki mahdollisuudet. Toisaalta korkea väestönkasvu tekee peruspalveluiden tuottamisesta haastavaa, eikä se onnistu ilman ulkopuolista apua. Kehitysavun osuus on jatkuvasti laskenut – uudessa budjettiesityksessä sen osuus on vain vähän yli kuusi prosenttia budjetin rahoituksesta. Tansania haluaa eroon apuriippuvuudesta kehittämällä omaa veronkeruutaan. Tämä on hyvä tavoite.
Kun sekä Suomi että Tansania nyt elävät etsikkoaikaa taloudessaan, miten olisi, jos puhaltaisimme enemmän yhteen hiileen? Etsisimme tosissamme yhdessä alueita, joilla sekä tansanialaiset, että suomalaiset oppivat toisiltaan ja laittavat taloutensa rattaita pyörimään. Olen viimeisen neljän vuoden aikana havainnut, että tällaiseen yhteistyöhön on yhä enemmän valmiuksia.
Suomalaisia yrityksiä Tansaniassa kiinnostavat uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet uuden teknologian avulla. Digitalisoinnin avulla voidaan yhdessä löytää uusia ratkaisuja kehityshaasteisiin, kuten palveluihin maa- tai metsätaloudessa tai terveys- ja opetustoiminnassa. Kansalaisjärjestöjen edustajilla on kokemusta ja tietämystä siitä, mitä tarvitaan, kun tehdään vastuullista yritystoimintaa. Myös Suomessa opiskelleet tansanialaiset ovat tärkeä resurssi. Suomalaiset yritykset, etsikää nämä resurssit käsiinne, kun mietitte uusille markkinoille tuloa!
Tansanian kautta kehittyville markkinoille
Suomalaisilla on paljon sellaista osaamista, jota kehittyvässä Tansaniassa juuri nyt tarvitaan, infrastruktuurin kehittämistä sekä terveysteknologiaa ja pienyritystoimintaan sopivia innovaatioita. Tansanialla puolestaan on iso ja nuori, kasvava väestö, upeat luonnonvarat ja paljon tarpeita osaamisen kehittämiseen. Tansania voisi toimia suomalaisyrityksille porttina laajemminkin kehittyville markkinoille. Yritystoiminta ei ole Tansaniassa helppoa – lupaviidakkoa riittää ja korruptio on ongelma. Toisaalta, asiat eivät ole sen kummemmin kuin Venäjällä, jossa monet suomalaisyritykset ovat toimineet.
Suomessa oli vaalit alkuvuodesta, Tansanian vaalit ovat tulossa lokakuussa. Tällä kertaa vaalit ovat erityisen mielenkiintoiset. Demokratia on edennyt, ja opposition mahdollisuudet ovat entistä suuremmat.
Toivon Tansanialle kaikkea menestystä ja ennen kaikkea rauhaa, myös vaalikampanjoinnin keskellä. Toivotan seuraajalleni menestystä tehtävänsä hoidossa. Erityisesti toivon, että saamme leikkaustalkoiden keskelläkin pitää Afrikan edustustomme niin hyvin miehitettyinä, että voimme edistää uusien -suomalais-afrikkalaisten taloustalkoiden toimeenpanoa Team Finland hengessä.
Kwaherini – Näkemiin !