Lienee oikein sanoa, että Tansanian kehitysyhteistyön isot linjaukset, kansalliset tavoitteet ja toimeenpanomuodot ovat murrostilassa, eikä ole vielä selvillä mihin murros johtaa. Budjettituki, Pariisin julistuksen periaatteiden toteuttamisen esimerkkiapumuoto ja näihin päiviin saakka Tansanian hallituksen suosima yhteistyö on myös suurennuslasin alla.
Suomi luovutti huhtikuun lopussa vuoden kestäneen budjettitukipuheenjohtajuutensa EU:lle. EU:n tavoitteena on jatkaa tukimuodon uudistamista yhdessä Tansanian hallituksen kanssa.
Jo muutaman vuoden ajan on puhuttu siitä, kuinka kehitysyhteistyössä on unohdettu Pariisin julistuksen periaatteet, apukoordinaatio on väljähtynyt, uudet kumppanit tulevat ja jyräävät, ja muut rahoituslähteet korvaavat kehitysavun kumppanimaidemme kehitysinvestoinneissa. Tämä kaikki koskee Tansaniaa, avun harmonisaation toimeenpanon pilottimaata. On epäselvää mihin käynnissä olevat muutokset johtavat.
Samanaikaisesti kun kansainvälisissä prosesseissa, post- 2015 ja ilmastoneuvotteluissa, uudistetaan tänä vuonna kehitysyhteispolitiikan globaaliagendaa, Tansaniassa päivitetään kansallisia kehitystavoitteita. Tässä yhteydessä mietitään varmasti myös sitä, millä aikajänteellä kehitysapu oikeasti voidaan korvata muilla rahoituslähteillä.
Tansanian vuosien 2015-16 budjetissa avun suunnitellaan laskevan 8 prosenttiin, verrattuna aiempaan 14.8 prosenttiin tai 41 prosenttiin vuonna 2005. Tansanian omalle varainkeruulle asetetaan yhä kunnianhimoisempia tavoitteita. Apua edelleen tarvitaan. On entistä tärkeämpää, miten avunantajat voivat parhaiten tukea Tansaniaa sen matkalla pienempään apuriippuvuuteen. Asia on myös Suomelle ajankohtainen, sillä Suomen Tansanian maastrategia päivitetään vuonna 2016.
Vastauksia ainakin joihinkin kysymyksistä odotetaan käynnissä olevalta Tansanian kansallisten kehitysohjelmien (viisivuotissuunnitelma ja MKUKUTA- kehitysohjelma) uudistamiselta, sekä avunantajien ja hallituksen välisen apu- ja dialogistrategian päivittämiseltä. Loppuvuotta kohden on myös tiedossa liuta korkean tason kokouksia koskien avun tulevaisuutta niin Tansaniassa, Afrikassa kuin kansainvälisillä foorumeilla. Nämä tulevat antamaan suuntaa tulevaan.
Miten jaksaa budjettituki?
Myös budjettituki, Pariisin julistuksen periaatteiden toimeenpanon malliesimerkki ja Tansanian mittavin yhteistyömuoto, on ollut muutospaineiden alla. Tuoreet kansainväliset evaluoinnit antavat tietoa apumuodosta ja sen hyvistä tuloksista. Kaikesta huolimatta pakoa budjettituesta on tapahtunut.
Taustalla on useita, ei aina niin selkeitä syitä. Yksi tekijä lienee se, että avunantajille on muodostunut aiempaa tärkeämmäksi osoittaa tarkkaan mihin omien veronmaksajien tuki on mennyt, ja mitä omalla tuella on saatu aikaan. Tämä on vaikeaa isossa yhteistyömuodossa, jossa rahat menevät kumppanimaan valtion kassaan. Tulokset saadaan yhteisten panosten kautta, ja ne eivät tule hetkessä silloin kun ne liittyvät esimerkiksi koko julkishallinnon kattaviin muutoksiin, tai laajamittaisiin kansallisen tason kehitystavoitteisiin vaikkapa terveyssektorilla.
Vaihtoehtoiset yhteistyömuodot, jotka eivät tarkoittaisi paluuta projektien viidakkoon, ja hallinnollista painajaista kumppanimaalle ovat vielä pitkälti löytämättä. Avunantajat haluavat pitää kiinni budjettituen kautta avautuvista kanavista käydä vuoropuhelua korkealla tasolla Tansanian kanssa maan kehityskysymyksistä. Tämä on ollut aina tärkeää myös Suomelle. Ei myöskään ole unohdettu, että kehitysyhteistyö on kestävää vain, jos kumppanimaan omat tahot ovat ohjaksissa, maan järjestelmiä käytetään ja paikallisia instituutioita vahvistetaan.
Suomi hallinnoi Tansanian budjettitukeen kohdistuneita muutospaineita vastikään päättyneen budjettitukipuheenjohtajuutensa aikana. Tämä oli iso ponnistus Suomelle, ja toinen kerta kun Suomi on vetänyt pitkäaikaisissa kumppanimaissaan apuyhteisön mittavinta tukimuotoa. Uudistustyön rinnalla Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteita olivat köyhyyden vähentämisen ja laaja-alaisen kasvun, sekä hyvän hallinnon tavoitteiden edistäminen budjettitukiyhteistyössä.
Suomen kaudella päädyttiin kuitenkin keskittymään vahvasti korruption vastaiseen taisteluun Tansanian energiasektorin mittavan korruptiotapauksen noustua yhteistyön keskiöön syksyllä 2014. En usko, että yksikään muu apumuoto olisi voinut saada niin mittavaa medianäkyvyyttä, joka budjettitukiyhteistyöllä oli tapauksen seurannassa! Tapauksen selvittely on edennyt ja sen oletetaan jatkuvan joiltain osin hyvinkin pitkään Tansanian viranomaisten taholla.
Suomi luovutti budjettitukipuheenjohtajuuden yhden vuoden kautensa päätyttyä EU:lle 27. huhtikuuta. EU:n tavoitteena on jatkaa budjettituen uudistamisurakkaa yhdessä Tansanian hallituksen kanssa. Toivon, että tämä työ etenee hyvin ja että lopputuloksena on yhteistyömuoto joka vastaa hyvin Tansanian tulevien vuosien tarpeisiin sen matkalla apuriippumattomaksi keskitulon maaksi.