Viime viikolla virkamatkalla Lounais-Tansaniassa Tanganiyka-järven rannalla, runsaiden metsien peittämässä Mahalen kansallispuistossa ja sen ympärillä olevissa kylissä, pääsi miettimään syntyjä syviä. Paikka on vaikeakulkuista: sinne pääsee vain pikkulentokoneilla ja veneillä, sillä teitä ei ole tai ne ovat huonossa kunnossa.

Neitseellisellä maaseudulla liikkuessa unohtuvat Dar es Salaamin pilvenpiirtäjät, hienot autot ja ostoskeskukset sekä näissä ja sosiaalisessa mediassa aikaansa viettävä, koulutettu keskiluokka.

Ensi katsomalta tuntuu, että maaseudun elämä on samanlaista kuin se on ollut varmaan viimeiset vuosisadat: viljellään maata, kannetaan vettä ja polttopuita ja kalastetaan. Mutta lähemmin tarkastellen monet asiat ovat muuttuneet.

Lähestulkoon kaikki lapset käyvät koulua, sillä koulurakennuksia ja terveyskeskuksia on rakennettu vauhdilla. Yhä useammissa taloissa on peltikatto ja myös maaseudulla sähkönsaanti on lisääntynyt. Useimmilla kotitalouksilla on ainakin yksi kännykkä –Tansania kun on nopeimmin kasvavia kännykkämarkkinoita maailmassa. Moottori- ja polkupyörien määrä on lisääntynyt.

Nämä ovat kehityksen merkkejä, mitkä eivät näy kansantulomittareissa. Köyhyys on toki laskenut Tansaniassa viimeisten tilastojenkin mukaan 34:stä 28 prosenttiin. Tämä on kehitystä.

Media tuo esille väärinkäytösepäilyjä

Kyläpubissa katseltiin televisiosta jalkapalloa. Viime joulukuussa kaikista Tansanian pubitelevisioista seurattiin suoraa lähetystä Tansanian parlamentista. Lähetyksessä tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja luki ”madonlukuja” valtiontilintarkastajan tekemästä energiasektorin erityistilintarkastuksesta. Valiokunta vaati vastuuministereitä ja virkamiehiä eroamaan ja hallitusta perimään takaisin väärälle yritykselle maksettuja rahoja.

Asian käsittely herätti vilkasta keskustelua parlamentissa ja kylänraiteilla, eikä suoraa hallituksen ja presidentin kritiikkiä säästelty.

Tansanian demokratia näyttääkin kehittyneen tasolle, jolla väärinkäytösepäilyt tulevat esiin maan oman median ja omien elinten kautta ja asiasta uutisoidaan avoimesti. Tämäkin on kehitystä.

Tansanian apuriippuvuus on laskenut: kehitysavun osuus valtion budjetista on laskenut noin 15–20 prosenttiin. Samoin rahoituslähteet ovat monipuolistuneet –perinteisten kehitysavunantajien ohi ovat kirimässä Aasian kumppanit tuellaan teollisuuden ja infrastruktuurin kehittämiselle. Yksityisen sektorin rooli on kasvanut ja kaupallisen rahoituksen osuus rahoitusvirroista sekä suorien investointien määrä kasvaa.

Kehitysyhteistyö ei siis ole enää köyhien maiden ainoa rahoituslähde.  Tansania esimerkiksi on jo korvannut energiasektorin väärinkäytösepäilyjen takia viivytettyjä apumaksatuksia sopimalla isosta lainasta Kiinan kanssa.  

Sambian aiemman onnistuneen esimerkin kannustamana Ruanda laski vuonna 2013 liikkeelle kymmenen vuoden 400 miljoonan usd suuruisen joukkovelkakirjan. Velkakirja ylimerkittiin reilusti jo heti liikkeelle laskemisen jälkeen. Tansania suunnittelee vastaavan joukkovelkalainan liikkeelle laittamista. Kehitysmaat haluavat itse eroon apuriippuvuudesta. Tämäkin on hyvää kehitystä.

Kuitenkin vielä useimmille kehitysmaille apu on tällä hetkellä vielä välttämätöntä suurten tarpeiden takia. Suurimmat tarpeet aiheuttaa nopea väestönkasvu.

Viimeviikkoisella Mahalen vierailulla pisti silmään joka puolella parveileva iso lapsimäärä. Kun Tansanian väestönkasvu on 2.6 %, tuolla alueella se oli 4.8 %! Vierailumme kohteena ollut kehitysprojekti oli onnistunut nostamaan väestön ja naisten tietämystä ja lisäämään ehkäisyn piiriin päässeiden osuutta 30 prosenttiin.

Saadessaan vaihtoehdon naiset valitsivat lapsimäärän säännöstelyn, jotta he saattoivat käyttää enemmän aikaa maatalouden liiketoimintaan ja ruuantuotantoon. Väestönkasvun rajoittaminen on tärkeimpiä kehitysmaiden tehtäviä –yhteistyössä avunantajien kanssa. Paljon on tämän eteen jo tehty, mutta työtä on jatkettava.

Kaupungistuminen nopeaa

Afrikka kaupungistuu kovaa vauhtia. Tansaniassa arvioidaan vuonna 2027 jo yli puolen väestöstä asuvan kaupungeissa –yksistään Dar es Salaam on tuolloin yli 10 miljoonan asukkaan mega city.  Kaupungistumisen myötä tulevaisuudessa suurin osa työpaikoista tapahtuu muun kuin maatalouden pohjalta. Toivottavasti Mahalessa tapaamani lapset päätyvät hyvin suunniteltuihin urbaaneihin metropoleihin, eivätkä slummikyliin.

Katsellessani ympärilleni näen kehitystä ja muutosta joka päivä. Toisaalta näen myös ongelmia johtuen julkisen toiminnan ja talouden avoimuuden puutteesta. Avoimuuden puute ja vanhakantaiset hallinto- ja talousrakenteet jarruttavat uuden sukupolven ja uuden ajattelutavan etenemistä.

Muutosta kuitenkin tapahtuu koko ajan. Uusi sukupolvi on koulutetumpaa, se käyttää teknologiaa ja etsii ratkaisuja kehitysongelmiin innovaatioista. On inspiroivaa olla tukemassa tällaista kehitystä kehitysyhteistyön keinoin. On hienoa nähdä suomalaistoimijoita, kuten Aalto Yliopisto ja muut korkeakoulut, TEKES ja yritykset kehittämässä uudenlaisia ja innovatiivisia talouskasvua synnyttäviä kumppanuuksia.

Tansanian parlamentilla on tänä vaalivuonna ja perustuslakiuudistuksen ollessa vireillä tärkeä työsarka edessään. Parlamentin budjettikomitea pyysi hiljattain tavata budjettitukiavunantajia. Komitea oli ärtynyt siitä, että avunantajat eivät olleet keskustelleet sen kanssa budjettituen maksatusviiveistä etukäteen.

Mielestäni tällainen, maan omien demokraattisten elinten vahvistunut toiminta on hyvä merkki demokratian etenemisestä. Tärkeintähän on, että Tansanian omat elimet valvovat toimeenpanovallan toimintaa. Avunantajien yhteistyötä kansanedustuslaitosten kanssa onkin syytä tiivistää.  Toivottavasti näin kehitysyhteistyövarat saadaan vielä tiukemmin ja avoimemmin tuottamaan tuloksia.