Tuon kysymyksen kuulee aina silloin tällöin, eikä syyttä. Suomen ja Nepalin välinen kauppahan on hyvin vaatimattomalla tasolla, eivätkä maiden väliset suhteetkaan edellytä välttämättä suurlähetystön sijoitusta Kathmanduun. Selitys suurlähetystön olemassaololle on Suomen antama kehitysapu Nepaliin. Samalla hoidetaan tietysti muitakin asioita.
Edustuston toiminta-ajatuksesta selviävät sen päätehtävät: ”Suomen Kathmandun suurlähetystö tukee Nepalin kehityspyrkimyksiä eri kehitysyhteistyöinstrumentein sekä vahvistaa maiden välisiä poliittisia suhteita ja niihin perustuvaa yhteistyötä, kehittää maiden välisiä kaupallistaloudellisia suhteita, avustaa tarvittaessa Suomen ja muiden EU-maiden kansalaisia ongelmatilanteissa ja myöntää viisumeja ja oleskelulupia Suomeen.”
Edustustomme ylivoimaisesti suurin työpanos tehdään kehitysyhteistyön eteen. Suomi on mukana kehittämässä Nepalin koulujärjestelmää, toteuttaa kahta vesi- ja sanitaatiohanketta Nepalin maaseudulla sekä rahoittaa metsäsektorin kehittämistä yhteistyössä Britannian ja Sveitsin kanssa.
Lisäksi olemme edelleen mukana ympäristösektorilla sekä ihmisoikeus- ja demokratiasektorilla. Erilaisia hankkeita on paljon ja niiden byrokratia vaatii läsnäoloa Nepalissa.
Edustustossa työskenteleekin kolme suomalaista erityisasiantuntijaa, jotka vastaavat hankehallinnosta paikan päällä, ja heidät on lähetetty Suomesta Nepaliin samoin kuin suurlähettiläs ja hallinnollisia asioita hoitava. Lisäksi suurlähetystössä työskentelee kaksi muuta suomalaista paikalta palkattuna, toinen hoitaa suurlähetystön paikallisen yhteistyön rahastoa ja toinen työskentelee passi- ja viisumiasioiden sekä oleskelulupien parissa.
Paikallisen yhteistyön rahasto rahoittaa Nepalissa noin kymmentä kansalaisjärjestöhanketta, joita toteuttaa nepalilainen kansalaisjärjestö.
Kaikki muut suurlähetystön työntekijät, kuten suomalaisten erityisasiantuntijoiden avustajat, sihteeri, siivooja, autonkuljettajat ja vartijat, ovat Nepalin kansalaisia. Monet heistä ovat olleet palveluksessamme jo yli kymmenen vuoden ajan.
Nepalin ja Suomen välisten poliittisten suhteiden vahvistaminen on pääosin minun vastuullani. Nepalissa suurlähettilään pääsy ministereiden, jopa pääministerin tai presidentin, luokse on melko mutkatonta ja tapaaminen järjestyy yleensä viikossa tapaamispyynnöstä. Myös kommunikointi Nepalin johdon kanssa on helppoa, asiat hoidetaan mutkattomasti ilman sen suurempia korulauseita. Asemaamme helpottaa myös Suomen erinomainen maine Nepalissa aikaansaavana ja tehokkaana avunantajana.
Kaupallistaloudellisten suhteiden kehittäminen Nepalin ja Suomen välillä on osoittautunut vaikeaksi. Nepalhan on sisämaavaltio kahden suurvallan, Intian ja Kiinan välissä. Maahan on hieman hankala matkustaa ja suomalaisten yritysten kiinnostus suuntautuu tietysti Kiinan ja Intian valtaville markkinoille. Pysyvästi Nepalissa toimii vain yksi yritys, puhelinoperaattori Ncell, jolla on yhteys Suomeen sitä kautta, että sen omistaa Telia-Sonera, josta Suomen valtio puolestaan omistaa yli kymmenen prosenttia.
Ncell pärjää täällä hyvin. Sillä on jo nyt muutaman vuoden läsnäolon jälkeen suurin asiakasmäärä maassa, kun se ohitti Nepalin valtion omistaman Nepal Telecomin noin vuosi sitten. Näiden kahden yrityksen tehoissa on huikea ero, Ncell työllistää noin 500 henkeä ja Telecom puolestaan 8 000. Ncell on alkanut nyt takoa voittoa sijoitettuaan maan kännykkäverkkoon lähes 700 miljoonaa dollaria.
Valitettavasti toiminta-ajatuksemme mainitsema Suomen ja muiden EU-maiden kansalaisten auttaminen ongelmatilanteissa on Nepalissakin tarpeen. Aina silloin tällöin hoidamme ns. konsulitapauksia, joissa vaikkapa passi on hävinnyt tai matkarahat on varastettu. Myös vakavampia tapauksia tulee eteen. On asiakkaita, joiden henkinen tasapaino on järkkynyt tai huumeet ovat ottaneet ylivallan. Onneksi konsulitapauksia ei ole kovin monta vuodessa, sillä ne vievät paljon konsuliasioita hoitavien aikaa ja joskus asiointi konsuliasiakkaiden kanssa on vaikeaa heidän henkisen tilansa vuoksi.
Näillä näkymin toimintamme Nepalissa jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Maa on edelleen Etelä-Aasian köyhin ja tarvitsee tukea kehittymiseensä. Mutta Nepalilla on hyvä syy uskoa taloutensa kehittymiseen tulevaisuudessa. Maassa on valtavat vesivoimavarat, kaikkiaan yli 80 000 megawattia, joista 40 000 megawattia voitaisiin rakentaa heti kaupallisesti kannattavasti. Tällä hetkellä Nepal tuottaa vesivoimalla vain 600-700 megawattia, joten energiasektorista voi muodostua maalle tulevaisuudessa huomattava tulolähde.
Hei vaan Nepaliin! Suomalaisen, Nepaliin ystäväänsä tapaamaan tulevan opiskelijatytön äitinä on todella hienoa tietää, että siellä on Suomen suurlähetystö! Teette joka saralla hyvää työtä. UM/n blogianne on mukava lukea.