Hei Katmandusta!

Tästä alkaa Katmandun suurlähetystön osallistuminen blogikirjoitteluun. Kiitos Hoffmanin Liisalle valmisteluista ja Marianne Kujala-Garcialle blogimme nimen keksimisestä. Minun mielestäni nimi on hyvä ja iskevä, toivottavasti olette lukijat samaa mieltä. Namaste on nepalinkielinen tervehdys, jota käytämme kaikki useita kertoja päivässä. Blogimme kuva taas on hyvin tyypillinen näkymä Nepalista. Siinä varmaan odotellaan bussia ja kuten lähes aina, tie on jyrkän rotkon vieressä. Ajovirhe tarkoittaisi auton syöksymistä satoja metrejä rotkon pohjalle.

Mutta varsinaiseen asiaan. Heinäkuussa julkistettiin Nepalin tiikereiden laskennan tulos ja uutiset olivat hyviä: Nepalin tiikerikanta on kasvanut neljässä vuodessa peräti 68%. Viimeksi tiikerit laskettiin vuonna 2009 ja tuolloin laskennan tulos oli 121 tiikeriä. Tämän vuoden laskennan tulos oli puolestaan 198 yksilöä, mikä yllätti varmasti useimmat ottaen huomioon sen, että Nepalinkin tiikereitä on salametsästetty jo pitkään.

Maallikko, kuten tämän kirjoittaja, ihmettelee tietysti, miten tiikereiden määrä voidaan noin tarkkaan laskea. Selitys on kuitenkin järkeenkäypä. Laskenta tehtiin kameroin, joiden ottamista kuvista voidaan nähdä tiikereiden raidat. Kullakin tiikerillä raidoitus on erilainen ja niitä tutkimalla asiantuntijat pystyvät erottamaan tiikerit toisistaan. Samaa tiikeriä ei siis lasketa kahteen kertaan.

Tiikerien määrän kasvu selittyy monella eri toimenpiteellä. Nepalin luonnonpuistojen henkilöstö, poliisi, armeija sekä WWF:n organisoimat salametsästystä kontolloivat partiot ovat olleet yhteistyössä ja saaneet salametsästyksen kuriin. Partiot, joita englannin kielellä kutsutaan Anti Poaching Units, on koottu paikallisesta väestöstä. Partiot tunnistavat luonnonpuistoihin saapuvat salametsästäjät ja ilmoittavat heistä viranomaisille. Kiina on myös ollut tärkeä yhteistyöhön osallistuva taho. Kiinan rajaviranomaiset ja poliisi ovat tehostaneet tiikereiden taljojen ja luiden tuonnin kontrollointia. Useita salametsästäjiä on pidätetty Kiinan raja-alueilla ja tuomittu vankeusrangaistuksiin. Myös Suomi on ollut toiminnassa mukana rahoittamalla WWF:ää salametsästystä kontrolloivien partioiden organisoimisessa. Sulka myös Suomen kehitysyhteistyön hattuun siis!

Asiantuntijat arvelevat, että tiikerien määrä alkaa olla maksimissaan Nepalissa. Kooltaanhan Nepal on pieni, alle puolet Suomen pinta-alasta, ja tiikerit voivat asustaa vain luonnonpuistoissa, joiden pinta-ala on sekin vaatimaton. Kukin tiikeri tarvitsee oman alueensa elääkseen ja tiikerin tarvitseman alueen koko riippuu saatavilla olevan riistan määrästä. Jos alue ei ole tarpeeksi suuri, tiikerit alkavat tappaa toisiaan tai siirtyvät ihmisten asuinalueille. Vielä tällaista ei ole kuitenkaan tapahtunut.

Nepalin turismille tiikerikannan kasvu on tärkeä uutinen, nyt voi entistä suuremmalla todennäköisyydellä bongata eläimen Nepalin luonnonpuistoissa.  Kaikkiaan tiikereitä elää maailmassa arvioiden mukaan 3000-3200 kolmessatoista eri maassa, puolet näistä Intiassa. Valtaosa Nepalin tiikereistä asustaa Chitwanin luonnonpuistossa, jossa niitä laskettiin olevan 120.