Geopoliittisesti Nepalin asema on mielenkiintoinen: yksi maailman köyhimmistä maista Intian ja Kiinan puristuksissa. Nepalilla on perinteisesti vahvat siteet Intiaan, mutta yhteydenpito mahtavan Himalajan taakse Kiinaan lisääntyy päivä päivältä. Tämä tarkoittaa tasapainoilua kahden supervallan välissä.

Maantieteellistä asemaa ei voi kartalla muuttaa, mutta suhteita lähiympäristöön ja naapureihin kyllä.

Suomen Kuvalehdessä oli alkuvuodesta kolumni otsikolla ”Maantiede määrää kohtalon”, jossa kerrattiin Josef Stalinin todenneen ennen talvisotaa presidentti Paasikivelle, että ”maantieteelle me emme mahda mitään”.

 

Geopolitiikka selittää esimerkiksi sen, miksi Kiina miehittää edelleen Tiibetiä. Jos Tiibet itsenäistyisi, Kiinan länsiraja olisi avoin hyökkääjille.

Himalajan lähes läpipääsemätön vuoristo on puolestaan syy sille, miksi Intia ja Kiina ovat olleet historiallisesti niin vähän yhteydessä.

Kiina on Nepalissa Himalajasta huolimatta

Nepalin osalta tilanne ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen kuin Stalinin viisaus antaa olettaa.

Himalajasta huolimatta Kiina on selkeästi aktivoitunut Nepalissa viime aikoina – sekä kaupallista että puolustusyhteistyötä on tiivistetty.

Näistä esimerkkinä vaikkapa Nepalin ja Kiinan välille viime vuonna solmitut 10 kauppasopimusta, jotka sisältävät investointeja infrastruktuurin ja energiantuotannon aloilla.

Kiinan ja Nepalin puolustusvoimat ovat harjoitelleet yhdessä katastrofivalmiuteen liittyen, ja onpa Kiina tukenut Nepalin paikallisvaalejakin.

Nepalin ja Kiinan välisten suhteiden kehitystä seurataan Intiassa tarkasti, mutta arvioiden mukaan kehityksellä ei ole ollut juuri vaikutuksia Nepalin ja Intian suhteisiin.

Suhteessa on nimittäin kupruja jo omasta takaa.

Käännekohtana voidaan pitää Nepalin vuonna 2015 hyväksymää uutta perustuslakia, joka aiheutti tyytymättömyyttä ja mellakoita Intian perinteisesti tukemien vähemmistökansojen keskuudessa.

Levottomuuksiin vedoten Intia asetti Nepalin epäviralliseen kauppasaartoon, joka kesti aina vuoteen 2016 saakka.

Nepalin ulkomaankaupasta 70  prosenttia käydään Intian kanssa, joten maan taloudelle kauppasaarron vaikutukset olivat rajut.

Nepal janoaa ulkomaisia investointeja

Tästä asetelmasta seuraa, että Nepal etsii aktiivisesti uusia kumppaneita.

Kiina on sopivasti tarjolla, vaikka maantiede asettaakin suhteelle koetinkivensä. Nepalin talouden näkökulmasta aika on otollinen: näkymät ovat suotuisat, sillä maatalous- ja teollisuustuotanto ovat kasvaneet.

Myös turismi on maanjäristyksen jälkeen osoittanut selviä elpymisen merkkejä.

Positiiviset tulevaisuuskuvat perustuvat myös mittaviin ulkomaisiin investointiodotuksiin erityisesti maatalouden, infrastruktuurin ja vesivoiman aloilla.

 

Supervaltojen nokkapokka vaikuttaa Nepaliin

Vaikeasti ennustettavissa oleva sisäpolitiikka tekee kuitenkin talouskehityksen arvioinnista vaikeaa.

Nyt Nepalissa eletään vaalivuotta, ja tähän liittyen ikävin skenaario saattaisi olla Intian tuki eteläisen Terain alueella asuvien Madheesien poliittiselle liikehdinnälle. Siitä aiheutuvat levottomuudet voisivat olla tekosyy uudelle kauppasaarrolle. Lähihistoria siis ikään kuin toistaisi itseään.

Nepalin keikkuminen kahden suurvallan välissä asettaa maan päättäjät hankalaan tilanteeseen. Nepalin talouskasvun tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja niiden saavuttaminen vaatii paljon hikeä ja hyviä neuvottelutaitoja.

Erityisesti kauppataseen epätasapaino olisi saatava oikaistua: tällä hetkellä kolmansista maista Intian kautta saapuvasta 100 tuontitavaraa sisältävästä kontista 96 lähtee paluumatkalle tyhjänä. Paluulippu on kuitenkin maksettava näistäkin konteista.

Himalajan läpi on mentävä, ja vahvistuvasta Kiina-suhteesta on otettava kaikki irti siten, että herkkä tasapaino etelään ei järky.