Nepalin väestön määrä alkaa olla lähellä 30 miljoonaa, ja vain osalle on tarjolla työtä omassa maassaan. Tämä on johtanut työperäiseen maastamuuttoon eri puolille Aasiaa, pääosin Intiaan, Malesiaan sekä Persianlahden maihin.

Vuosittain maasta muuttaa työn perässä ulkomaille yli 400 000 nuorta ihmistä, eli yli tuhat nuorta päivässä. Suurin osa heistä on ammattitaidottomia, ja he päätyvät töihin rakennuksille, vartijoiksi, taksikuskeiksi tai lastenhoitajiksi.

Kaikkiaan ulkomailla arvellaan työskentelevän 2,5–3 miljoonaa nepalia, eikä luvussa ole mukana Intiassa työskenteleviä kausityöläisiä.

Muutto ulkomaille houkuttaa, koska kotona on tarjolla yleensä vain työttömyys tai huonopalkkainen työpaikka. Rakennustyömaalla Nepalissa kouluttamaton työntekijä ansaitsee noin 8 000 rupiaa kuukaudessa (noin 60 euroa), kun esimerkiksi Qatarissa rakennustyömaalla hankkii 20 000–25 000 rupiaa (150–185 euroa) kuussa.

Jokin aika sitten Filippiinien hallitus koetti vaikuttaa Qatariin minimipalkan aikaansaamiseksi. Seurauksena Qatar ei enää antanut uusia työviisumeja filippiiniläisille.

Palkat pysyvät alhaisella tasolla myöhemminkin. Varaa maksaa korkeampia palkkoja olisi varmasti, sillä  Qatarin BKT henkeä kohti on noin 120 000 Yhdysvaltain dollaria vuodessa.

Kuuntelin muutama päivä sitten François Crépeaun esityksen Qatarissa työskentelevien vierastyöläisten elinolosuhteista. Crepeaun titteli on ”UN Special Rapporteur on Human Rights of Migrants” eli hän tutkii eri maissa vierastyöläisten asemaa.

Qatarissa Crepeau kävi marraskuun alussa 2013. Hänen raporttinsa on vielä julkaisematta, mutta luennolla hän esitteli sen alustavat tulokset. Kun ne on jo julkistettu muuallakin, saanee niitä lainata tässäkin.

Qatarissa kolmannesmiljoona nepalia

Qatarissa asuu nyt noin kaksi miljoonaa ihmistä. Heistä 88 prosenttia on vierastyöläisiä, jotka eivät saa Qatarin kansalaisuutta. Vierastyöläisiä on siis 1,76 miljoonaa, kun qatarilaisia asuu maassa vain 240 000.

Tämä tietysti pelottaa valtasuku Al Thania. Qatar on absoluuttinen kuningaskunta, jota johtaa emiiri. Tämä pitää ohjat tiukasti käsissään maassa, joka ilman vierastyöläisiä ei yksinkertaisesti toimisi.

Vierastyöläisistä noin 16 prosenttia tulee Nepalista, eli  maassa on noin 300 000 nepalityöntekijää. Heitä pidetään arvossa, koska he eivät yritä ajaa olosuhteidensa parantamista.

Vierastyöläisten olot ovat ankeat. Jo päästäkseen Qatariin vierastyöläinen pannaan maksamaan rekrytointimaksuja, joita välikädet keräävät sekä Nepalissa että Qatarissa. Työntekijöitä kohdellaan huonosti, palkat tulevat usein myöhässä, jos ollenkaan.

Ensimmäisten kuuden kuukauden työskentelyn ajan palkka jätetään maksamatta. Siitä työnantaja muodostaa jonkinlaisen vakuusrahaston ja se maksetaan työntekijälle vasta työsuhteen päättyessä. Näin taataan työntekijän kuuliaisuus työnantajalle. Vaikka vierastyöläisten passien takavarikointi on nykyään kiellettyä, se on edelleen yleistä.

Sairausvakuutusta ei työntekijöillä ole eikä juuri minkäänlaista työturvallisuutta.

Työsuojelijat itsekin vierastyöläisiä

Työsuojeluviranomaisia on maassa 150, kaikki ulkomaalaisia. Heidän lojaalisuutensa hallitusta kohtaan on taattu, koska mikäli työntekijä erotetaan, hän menettää asuntonsa. Mikäli vierastyöläinen päättää lähteä maasta, hän tarvitsee siihen työnantajan kirjallisen luvan.

Ulkomaalaisten työsuojeluviranomaisten, jotka siis ovat hekin vierastyöläisiä, intressissä ei  ole hallituksen ärsyttäminen.

Työsuojelun puutteellisuus paljastuu viime kesän tilastoista: työtapaturmissa kuoli yksistään nepalilaisia työntekijöitä 44 kesäkuun alun ja elokuun alun välisenä aikana.

Crepeaun mukaan vierastyöläisten asema on kuitenkin hiljalleen parantumassa. Qatarissa järjestettävät jalkapallon MM-kisat vuonna 2022 saattavat Crepeaun mukaan olla ”game changer”.

Maan vierastyöläisten työskentelyolosuhteisiin tullaan kiinnittämään entistä enemmän kansainvälistä huomiota kisojen lähestyessä ja tämä arvioiden mukaan pakottaa hallituksen olosuhteiden parantamiseen.

Tästä on nyt todisteitakin: kansainvälinen työjärjestö (ILO) on kutsuttu maahan konsultoimaan vierastyöläisten työskentelyolosuhteinen kohentamisessa.

Työolojen parantuminen jää nähtäväksi. Ehkä Qatarissa näin tapahtuukin, mutta entä muissa Persianlahden maissa?

Ei ole mitään syytä uskoa, että ne kohtelisivat vierastyöläisiään tällä hetkellä Qataria paremmin. Mutta olivatpa työskentelyolosuhteet mitkä tahansa, ovat esimerkiksi nepalit pakotettuja työskentelemään edelleen ulkomailla ja lähettämään osan palkastaan kotimaahan perheen turvaksi.

Muuta selviytymisvaihtoehtoa ei monellakaan ole.