Nepalissa iloitaan puhtaasta vedestä

Ilo puhtaan veden saamisesta oli vahvasti läsnä, kun osallistuimme Thalaran kunnassa uuden vesi- ja sanitaatiojärjestelmän vihkimistilaisuuteen. Juhlavassa ja värikkäässä tilaisuudessa oli paikalla yli 700 kyläläistä ja puheiden (joita Nepalissa järjestettävissä tilaisuuksissa riittää, se kaikella ystävyydellä todettakoon) lisäksi tilaisuutta väritti runsas kulttuuriohjelma.

Thalaran kunnassa vihkittiin huhtikuun alussa käyttöön uusi vesi- ja sanitaatiojärjestelmä. Kuva: Pertti Anttinen/UM
Thalaran kunnassa vihkittiin huhtikuun alussa käyttöön uusi vesi- ja sanitaatiojärjestelmä. Kuva: Chudamani Joshi/UM

Huhtikuun alussa kävin tutustumassa Nepalin läntisimmässä provinssissa (provinssi seitsemän, uudelta nimeltään Sudurpashenien Pradesh) Suomen tuella toteutettavaan vesi- ja sanitaatiohankkeen kolmanteen vaiheeseen (Rural Village Water Resources Management Project – RVWRMP III). Hanketta on myös perinteisesti kutsuttu Kaukolännen vesihankkeeksi.

RVWRMP III hanke ei tuota pelkästään puhdasta vettä noin 350 000 ihmiselle vaan myös esimerkiksi elinkeinojen kehittämien ja pienvesivoimaenergian tuottaminen on yksi hankkeen tavoitteista.

Kaukolännen hankkeen lisäksi Suomi tukee vielä tämän vuoden aikana provinssien 4 ja 5 alueella toteutettavaa RWSSP-WN II hanketta (Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal, phase II).

Äskettäin päättyneen UNICEF-hankkeen avulla tuimme vuoden 2015 maanjäristyksessä vaurioituneiden vesi- ja sanitaatiojärjestelmien jälleenrakennusta maaseudun pahimmilla järistysalueilla, kuten maanjäristyksen keskuksessa, Gorkhan piirikunnassa.

Vesipiste mullistaa naisten ja tyttöjen arjen

Suomen tuella on vuosien mittaan tuotu puhdasta vettä sadoille tuhansille maaseudun asukkaille läntisessä Nepalissa.  Tällä on tuettu erityisesti kestävän kehityksen tavoitetta 6 eli ”puhdas vesi ja sanitaatio”. Työllämme on ollut merkittävä vaikutus tavallisten ihmisten arkeen ja terveyteen.

Erityisesti naisten ja tyttöjen elämä on helpottunut, kun vettä ei tarvitse kantaa pitkien matkojen päästä. Heidän aikaansa säästyy muihin asioihin, kuten vaikkapa koulun käyntiin.

Vesihankkeissamme tärkeänä elementtinä on myös hyödynsaajien tekemä hanketoteutuksen julkinen validointi, public audit. Kyläläisillä on pääsy hankkeen kirjanpitoon ja luvattuja tuloksia voidaan julkisessa ja kaikille avoimessa tilaisuudessa verrata toteutuneeseen.

Naisten ja heikoimmassa olevien ihmisten osallistumista kannustetaan erityisesti.

Kuten muissakaan Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaissa, ei myöskään Nepalissa tuloksia voi syntyä ilman paikallisten ihmisten osallistumista ja omistajuutta. RVWRMP-hankkeessa vesipiste tuodaan lähelle käyttäjiä – joskus jopa jokaiseen yksittäiseen taloon.

Henkilökohtainen hyöty onkin innostanut paikalliset kyläläiset tuomaan oman panoksensa (työnä tai rahana) vesijärjestelmien rakentamiseen jopa ennakoitua enemmän.

Nepal on monimuotoinen maa niin kulttuurisesti, kielellisesti kuin maantieteenkin näkökulmasta. Maa on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppani 1980-luvulta lähtien. Kuva: Pertti Anttinen
Nepal on monimuotoinen maa niin kulttuurisesti, kielellisesti kuin maantieteenkin näkökulmasta. Maa on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppani 1980-luvulta lähtien. Kuva: Chudamani Joshi/UM

Kunnille lisää vastuuta

Nepalissa on kuluvan vuoden aikana siirrytty perustuslain mukaiseen liittovaltiojärjestelmään. Tämä tarkoittaa hallinnon hajauttamista provinssi- ja kuntatasolle. Samalla kun uuden järjestelmän sisäänajo ja uusien hallintoranteiden luominen ei olekaan aivan ongelmatonta, federalisaatio luo myös uusia mahdollisuuksia.

Päätöksenteko ja palvelujen tuotanto tuodaan lähemmäksi kansalaisia, tavallisia kylien ja kaupunkien asukkaita. Kuntien rooli palvelujen vastuullisina tuottajina on vahvistunut.

Kunnissa nähdään Suomen rahoittamat vesihankkeet hyvinä kanavina palvelujen tuottamisessa ja niinpä myös paikallishallinnon panostus hankkeisiimme on vahvistunut. Kunnilla on myös jatkossa keskeinen rooli rakennettujen järjestelmien ylläpidon tukemisessa.

Suomen panostus vesi- ja sanitaatiosektorille on saamassa jatkoa uuden hankkeen (työnimeltään SUSWA) suunnittelun myötä. Uusi hanke kohdistuisi Karnali-provinssiin (provinssi 6), ja siinä pyrittäisiin hyödyntämään aiemmista hankkeista saatuja kokemuksia erityisesti kestävyyden näkökulmasta.

Leave a Reply