Kysymyksemme Kathmandussa ei ole: mitä jos tulee suuri maanjäristys? Kysymys kuuluu, milloin järistys tulee ja olemmeko valmistautuneet siihen? Henkilöuhrit lasketaan todennäköisesti kymmenissä tuhansissa. Useimpien arvioiden mukaan Haitin maanjäristyksen jälkipyykki oli helppoa siihen verrattuna, mitä se olisi, jos iso maanjäristys iskisi Kathmandun läheisyyteen.
Työviikon alku
On maanantai ja kello näyttää 8.36. Lähetystön työntekijät aloittavat työviikkoaan rauhallisesti. Mielessäni vilahtaa kaksi asiaa ennen paukutusta: 1. Kuinka tykkäänkään työstäni tänään, ja 2. Voi virkamiehet, kuinka hyvää tämä teille tekeekään. Otan keittiöstä matkalla mukaan nappaamani kattilan kannet käsiini ja hakkaan niitä yhteen ujostelematta ollenkaan.
Jonkun aikaa taottuani pidän pienen tauon ennen kuin karjaisen: EARTHQUAKE DRILL, THIS IS AN EARTHQUAKE EXERCISE, MAANJÄRISTYSHARJOITUS, ACT LIKE YOU WOULD ACT IN A REAL SITUATION!
Oville ilmestyneet ihmiset lähtevät siitä kukin omille suunnilleen.
Yksi työntekijöistä tulee kertomaan, kuinka hänellä on kiirettä töiden kanssa. Niinhän se olisi tosi tilanteessakin. Ihmiset olisivat tekemässä töitä, nukkumassa, syömässä, juomassa, tekemässä kaikkia muita elämän puuhia, jotkut kiireessä, toiset vähemmän kiireessä. Huudan maan tärisevän edelleen. Kiinnitän huomiota kakkosmieheen, joka seisoo hyvin rauhallisena oven karmin alla.
Huudan vielä kovempaa, että maa tärisee edelleen. Yksi kollega on löytänyt go baginsa (hätälaukku, jossa juomaa, ruokaa, ensiaputarvikkeita, radio jne, joka meille kaikille on annettu) ja hän tassuttelee portaisiin ja ulos.
Huudan ”earth is still shaking” ajatellen, että parempi tehdä virheitä harjoituksissa kuin tosi tilanteessa.
Parin minuutin huutelun jälkeen kerron tärinän vähenevän ja lopulta loppuvan. Kollegat kävelevät ulos. Suurlähettiläs käy vilkaisemassa parin lähimpien työtovereiden huoneet.
Esimerkillistä: ainoa joka halusi katsoa, mitä muille tärisijöille kuuluu. Kokoonnumme pihalla ja menemme siitä kokoushuoneeseen purkamaan sitä, miten harjoitus meni.
Ennusteet tuhosta
Nepalin viimeinen iso maanjäristys oli vuonna 1934. Tiedemiesten mukaan isompi maanjäristys tulee noin 75 vuoden välein. Tarkempi ennustaminen lienee mahdotonta, mutta joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin isompi järistys tulee ja sen sijainti tulee määrittämään tuhojen laajuuden.
Kathmandun läheisyyteen osuvan ison maanjäristyksen seurauksena ennusteet välittömistä ihmistappioista ovat korkeita. Tautien ynnä muiden mukana kuolleiden määrän on arvioitu voivan olla jopa 200 000 ihmistä kuukausi järistyksen jälkeen.
Suurin osa rakennuksista, mukaan lukien sairaalat ja koulut, menisi käyttökelvottomiksi ja pari miljoonaa ihmistä joutuisi etsimään uutta kotia.
Varautuminen tärkeää
Keskustellessamme harjoituksesta keskitymme hyvin käytännön läheisiin asioihin. Korkeammasta rakennuksesta ei kannata lähteä juoksemaan rakenteellisesti heikkoihin portaisiin, vaan ainoastaan etsitä turvaisa nurkka tai muu sellainen, johon pudottautua ja suojata päänsä.
Oman selviytymisen jälkeen on aikaa miettiä läheisiä, ensiapua ja elämän jatkoa tarkemmin.
Harjoitus oli hyväksi. Se toi monia käytännöllisiä kysymyksiä esille ja niitä oli hyvä miettiä yhdessä.
Vakavan aihepiirin keskellä oli myös muutamia huumorin pilkahduksia. Onnistuin pitämään naamani näkkärillä yhden kollegan kertoessa, ettei hän löytänyt go bagia, mutta ottaneensa mukaan käsilaukun ”koska siellä on monta aika tärkeää juttua”.
Repesin sen sijaan – muiden mukana – kuullessani toisen kollegan ongelmista mahtua työpöytänsä alle, koska siellä oli niin paljon korko- ja muita kenkiä. En taida tässä paljastaa oliko kyseessä mies- vai naiskollega.
Lisätietoa:
http://www.irinnews.org/Report/97925/Imagining-a-major-quake-in-Kathmandu