Katmandussa pidetään tällä viikolla keskiviikkona ja torstaina SAARC:in huippukokous. Lyhenne tulee sanoista South Asian Association for Regional Cooperation eli Eteläisen Aasian alueellisen yhteistyön liitto. SAARC:iin kuuluu kahdeksan jäsenmaata: Afganistan, Bangladesh, Bhutan, Intia, Malediivit, Nepal, Pakistan sekä Sri Lanka.

SAARC:in tavoitteena on edistää alueen poliittista ja taloudellista yhtenäisyyttä, mutta toistaiseksi sen saavuttamat tulokset ovat jääneet laihoiksi. Tämä johtuu SAARC:in jäsenmaiden keskinäisistä erimielisyyksistä: tunnettuahan on, että esimerkiksi Intia ja Pakistan eivät ole parhaissa mahdollisissa väleissä.

Huippukokouksia oli alun perin tarkoitus pitää kerran vuodessa, mutta näin ei ole käynyt. Viimeksi kokous pidettiin vuonna 2011 Malediiveilla. Viivästys Katmandun kokouksen pidossa johtuu Nepalin epäselvästä poliittisesta tilanteesta ja poliitikkojen päättämättömyydestä.

Huoppukokouksen järjestelyt ovat olleet Nepalille valtava urakka. Täällä ei ole tyydytty vain laittamaan kokoustiloja kuntoon, vaan koko Katmandun ulkonäköä on alettu kohentaa. Useita teitä, erityisesti lentokentältä eri kohteisiin, on päällystetty uudelleen. Kaupunkiin nousee myös pikavauhtia uusia puistoja, muureja maalataan kiivaasti ja jalkakäytäviä kunnostetaan.  Niillä alueilla, joilla kokousvieraitten tiedetään liikkuvan, lähes jokaisessa kadunkulmassa ehostetaan ympäristöä.

Turvallisuusjärjestelyt työllistävät

Turvallisuusjärjestelyt ovat Nepalin suuri päänsärky, koska maassa on samaan aikaan kahdeksan valtionpäämiestä. Nepalin armeija vastaa pääosin huippukokouksen turvallisuudesta yhdessä aseistettujen poliisivoimien ja tavallisen poliisin kanssa. Intiasta on vuokrattu nelisenkymmentä panssaroitua Mercedes Benziä ja BMW:tä kuljettamaan arvovieraita. Ja kaikkeahan ei julkisuuteen kerrota turvallisuuden nimissä, muitakin erityisjärjestelyjä siis varmasti on.

Kaikkiaan Nepalin valtio satsaa järjestelyihin ilmoituksensa mukaan yli kaksi miljardia rupiaa eli noin kuusitoista miljoonaa euroa  ja monet asiantuntijat epäilevät laskun nousevan vieläkin korkeammaksi,. Summa saattaa tuntua pieneltä, mutta Nepalissa, jonka vuosibudjetti on samankokoinen kuin Helsingin kaupungin, se on merkittävä.

Koska Katmandun liikenne on normaalisti hidas ja kaoottinen, viranomaiset ovat ryhtyneet erityistoimiin. Koulut suljetaan kokouksen aikana neljäksi päiväksi, mikä pitää sadat koulubussit pois liikenteestä. Varsinaisille huippukokouspäiville 26.–27. marraskuuta, jolloin kunkin jäsenmaan päämies on Katmandussa, on julistettu kansallinen vapaapäivä.

Lisäksi liikenteen sujuvuus pyritään takaamaan rajoittamalla yksityisliikennettä: joka toinen päivä saa liikkua kulkuneuvolla, jonka rekisterinumero päättyy parilliseen numeroon, joka toinen päivä on parittomien vuoro. Tämä ei koske pelkästään autoja, vaan myös moottoripyörät, joita Katmandun laaksossa on satoja tuhansia, joutuvat noudattamaan samaa sääntöä.

Turistienkin liikkuminen vaikeutuu

Turisteja huippukokous tulee haittaamaan huomattavasti, koska Katmandun lentokenttä, jossa on vain yksi kiitorata, suljetaan muulta liikenteeltä aina kun valtionpäämies saapuu tai lähtee. Tämä ruuhkauttaa lentoliikenteen moneksi päiväksi, erityisesti tiistai 25. päivä tulee olemaan vaikea, samoin torstai ja perjantai kun vieraat lähtevät.

Mitä sitten kokoukselta odotetaan? Agendalla on terrorismin ja naisten ja lasten kaupan kontrollointi sekä kauppa ja energia. Kaikki ovat tärkeitä aiheita, mutta suurta edistymistä ei kokoukselta odoteta.  Tärkeintä on varmaankin se, että kokous pidetään lopultakin kolmen vuoden tauon jälkeen. Se tarjoaa myös mahdollisuuden jäsenmaiden päämiehille käydä kahdenkeskisiä keskusteluja suljettujen ovien takana.

Katmandun väestö varmaankin nauttii kahdesta ylimääräisestä lomapäivästä, ilman laadun väliaikaisesta paranemisesta sekä kaupunkikuvan ehostumisesta, mutta tulee kärsimään liikenteen pysäytyksistä autosaattueiden liikkuessa kaupungissa eri suuntiin. Muulla tavoin huippukokous tuskin tulee tavallisen kansalaisen elämää muuttamaan.