Intia ja YK:n turvallisuusneuvosto – miten nousevalle suurvallalle tehdään tilaa kansainvälisessä järjestelmässä?

Maailmanrauhasta ja turvallisuudesta päätetään YK:n turvallisuusneuvostossa, jonka pysyvä jäsenyys on ollut Intian tavoitteena jo pitkään. Intia pitää tarpeellisena, että maailman eri alueet ovat edustettuina. Jäsenvalinnoissa Intia painottaa väestön ja talouden suuruutta ja potentiaalia kontribuoida kansainväliseen rauhaan. Intialla menee kyseisillä osa-alueilla hyvin, mutta turvallisuusneuvoston pysyvää jäsenyyttä ei ole helppo saavuttaa. YK-järjestelmän muuttuminen vie aikaa.

Päätöksiä tehdään New Delhin hallintorakennuksissa; kuvassa ulko- ja sisäministeriö sekä presidentin linna. Kuva: Milla Toivanen
Päätöksiä tehdään New Delhin hallintorakennuksissa; kuvassa ulko- ja sisäministeriö sekä presidentin linna. Kuva: Milla Toivanen

YK:n turvallisuusneuvosto muodostuu viidestä pysyvästä jäsenvaltiosta, jotka nauttivat veto-oikeudesta, sekä kymmenestä kiertävästä jäsenestä. Yhdysvallat, Ranska, Iso-Britannia, Kiina ja Venäjä saivat pysyvän jäsenyyden voitettuaan liittolaisina toisen maailmansodan.

Muuttuva maailma

Intia oli niiden alkuperäisten YK:n jäsenvaltioiden joukossa, jotka allekirjoittivat Yhdistyneiden kansakuntien julistuksen Washingtonissa vuonna 1944. Jo vuonna 1979 Intia ja muut liittoutumattomien maiden liikkeeseen kuuluvat valtiot pyysivät YK:n yleiskokouksessa turvaneuvoston pysyvien jäsenyyksien tarkistamista – olihan maailma muuttunut huomattavasti toisen maailmansodan jälkeen.

Toistaiseksi Intia ei ole erityisen vahvasti ilmaissut, mitä tavoitteita se turvallisuusneuvostossa ajaisi. Monien mielestä turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenyys kuitenkin vaatii selkeitä ulkopoliittisia linjauksia ja visioita.

New Delhissä paraatipaikalla seisova India Gate muistuttaa Intian itsenäisyystaistelusta. Kuva: Milla Toivanen
New Delhissä paraatipaikalla seisova India Gate muistuttaa Intian itsenäisyystaistelusta. Kuva: Milla Toivanen

Maailman suurin valtio turvallisuusneuvostoon?

Intia on ollut kiertävänä turvallisuusneuvoston jäsenenä yhteensä seitsemän kahden vuoden kautta, viimeksi vuosina 2011‒2012.

Intialla on lukuisia hyvin perusteltuja syitä vaatimukselleen pysyvästä jäsenyydestä.  Intian väestön ennustetaan olevan maailman suurin vuoteen 2027 mennessä, jolloin maailman väestöstä noin viidesosa olisi intialaisia. Intian talous on maailman kuudenneksi suurin, ja tulevaisuuden potentiaali on valtava.

Maa keskiluokkaistuu ja uusien innovaatioiden määrä kasvaa. Intia on maailman suurin demokratia ja ydinasevalta, joka suunnittelee lähettävänsä avaruusraketin kuuhun kuluvana kesänä. Intia on myös aktiivinen myötävaikuttaja YK:n rauhanturvaoperaatioissa – intialaiset ovat YK:n toiseksi suurin rauhanturvaajaryhmä.

Intia ei ole turvaneuvosto-ambitioineen yksin

G4-ryhmittymän maiden, joita ovat Intian lisäksi Brasilia, Saksa ja Japani, tarkoituksena on tukea toistensa pyrkimyksiä pysyvän jäsenyyden tavoittelussa. Näiden valtioiden poliittinen ja taloudellinen suorituskyky on kasvanut runsaasti viimeisten vuosikymmenten aikana.

Intian pääministeri Narendra Modi kutsui G4-maiden johtajat koolle viimeksi vuonna 2015. Modi korosti uusia ja monimutkaisia turvallisuusuhkia, kuten ilmastonmuutosta, terrorismia ja kasvavia tuloeroja.

Pääministeri Narendra Modi, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Brasilian presidentti Dilma Rousseff ja Japanin pääministeri Shinzo Abe New Yorkissa 2015 pidetyssä G4-huippukokouksessa. Kuva: The Hindu/ PTI
Pääministeri Narendra Modi, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Brasilian presidentti Dilma Rousseff ja Japanin pääministeri Shinzo Abe New Yorkissa 2015 pidetyssä G4-huippukokouksessa. Kuva: The Hindu/ PTI

Turvallisuusneuvostokeskustelun keskiössä ei ehkä loppujen lopuksi olekaan se, onko Intia pätevä pysyväksi jäseneksi. Edellä mainittujen seikkojen myötä Intian kasvavaa globaalia merkitystä on vaikea kiistää. Monet argumentoivat, että koko YK-järjestelmä, turvallisuusneuvosto mukaan lukien, pitäisi uudistaa, jotta uusille valtioille voitaisiin tehdä tilaa.