Suomen ja Intian pääministerit tapasivat Tukholmassa – Pohjoismaissa kiinnostaa etenkin koulutus, innovaatiot ja cleantech

Pääministeri Sipilä tapasi Intian pääministeri Narendra Modin Tukholmassa 17. huhtikuuta Intian ja Pohjoismaiden yhteisen huippukokouksen yhteydessä. Yhteiskuntaansa voimakkaasti modernisoiva Intia jakaa Suomen intressit vapaakaupan edistämisestä ja voi tulevaisuudessa tarjota yhä kasvavia markkinoita suomalaisille yrityksille. Toimintaympäristö asettaa kuitenkin vielä omat haasteensa.

Intia on maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukossa – joskin väkilukukin on yli 1,2 miljardia. Maa on ottamassa isoja loikkia kehittäessään infrastruktuuriaan ja modernisoidessaan taloutta ja yhteiskuntaa. Talouskasvu on ollut viime kuukausina seitsemän prosentin luokkaa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa kasvun jatkuvan, mutta edellyttää maalta edelleen merkittäviä uudistuksia mm. talouden rakenteissa ja työelämän jäykkyyksien poistamisessa.

Intiassa on vahva Make in India –henki ja jopa protektionistinen ote, mutta samanaikaisesti pääministeri Modin hallitus ymmärtää, että Intiankaan kokoinen maa ei pärjää yksin – tai ilman ulkomaisia investointeja, joiden trendi on viime aikoina ollut laskeva.

Suomen ja Intian pääministerit tapasivat Tukholmassa kirpeänä kevätpäivänä. Pääministeri Modi pysähtyi näet Tukholmaan matkallaan Kansainyhteisön huippukokoukseen Lontoossa. Lyhyistä yöunistaan ja pohjattomasta tarmostaan tunnettu Modi ehti yhden päivän aikana tavata myös muut pohjoismaiset pääministerit sekä isännöidä Intian aloitteesta järjestetyn Intian ja Pohjoismaiden yhteisen huippukokouksen. Ruotsin osalta ohjelmaan mahtui myös kuningas ja ruotsalainen elinkeinoelämä.

Pääministeri Sipilä ja pääministeri Modi tapasivat Tukholmassa toista kertaa. Kuva: Anne Sjöholm, valtioneuvoston kanslia

 

Pääministereiden tapaaminen oli menestyksellinen. Suomella ja Intialla on yhteinen intressi sääntöperusteisen maailman ja vapaakaupan edistämiseksi. Suomen viesti Intialle oli selkeä: protektionismi ei kannata vaan sen hyödyt  jäävät vain lyhytaikaisiksi.

Pääministereiden keskustelut vahvistivat Suomen ja Intian välistä mainiota ja ongelmatonta suhdetta. Maiden välinen – Suomelle ylijäämäinen – tavara- ja palvelukauppa oli viime vuonna lähes 1,5 mrd €, mutta potentiaalia on vielä runsaasti käyttämättä.

Tärkeimpiä vientituotteita ovat perinteiset teollisen infrastruktuurin koneet ja laitteet, tietoliikenneverkot sekä paperi ja pahvi.  Uusia sektoreita edustavat teknologiavientiin ja –hankkeisiin liittyvät asiantuntija- ja huoltopalvelut.

Pääministeri Modi markkinoi Intiaa suomalaiselle elinkeinoelämälle. Intiaan on etabloitunut noin sata suomalaista yritystä, joista vanhimmat ovat olleet Intiassa jo yli 30 vuotta. Vertailun vuoksi todettakoon, että ruotsalaisyrityksiä on Intiassa lähes 200. Vuosikymmen sitten ruotsalais- ja suomalaisyritysten määrä oli osapuilleen sama, mutta sittemmin Ruotsi on katkoitta panostanut niin maakuvaansa kuin markkinoihin.

Intian toimintaympäristö ei kuitenkaan ole helppo, mikä tuli esille myös pääministereiden keskusteluissa. Edustuston suomalaisyrityksille Intiassa juuri teettämän kyselyn mukaan tyytyväisiä nykyiseen toimintaympäristöön on yli puolet yrityksistä, mutta samaan aikaan 33 % yrityksistä kokee Intian liiketoimintaympäristön edelleen haastavaksi: byrokratiaa, epäselviä, vaihtuvia määräyksiä, tulkinnanvaraista verotusta. Tämä kerrottiin myös pääministeri Modille.

Pohjoismaiden tapa ajatella ja katsoa maailmaa on Intiassa yllättävän tunnettu ja pohjoismaista ollaan valmiita ottamaan mallia – kunhan vain kaikki saadaan skaalattua Intian tarpeisiin. Pääministeri Modin kiinnostus ulottui koulutuksesta innovaatioihin, uusiutuvaan energiaan, puhtaisiin teknologioihin ja älyratkaisuihin.

Huippukokouksessa pohjoismaiden viestit Intialle oli kristallinkirkkaat: sääntöpohjainen maailmanjärjestys, vapaakauppa, kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen, yhteistyö turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Nämä pääministeri Modi myös noteerasi.