Charity Wanjiku on aurinkovoimayrittäjä Keniasta

Tapasin tänä syksynä Charity Wanjikun, yhden Strauss Energy -yhtiön perustajista. Kenialainen yhtiö rakentaa ja myy kattotiileihin integroituja aurinkopaneeleja ja paikallisia sähköverkkoja. Yhtiö oli ehtinyt tehdä tätä jo melkein kymmenen vuotta, ennen kuin Tesla teki kyseisestä ideasta trendikästä. Strauss Energy keskittyy Keniassa alueisiin, joilla ei ole koskaan ollut sähköä, koska maan muutenkin epävarma sähköverkko ei sinne yllä.

Strauss Energyn aurinkokattopaneelit asennettuna.

Afrikka tuottaa vain kolme prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä, jotka tulevat kuitenkin kasvamaan merkittävästi, kun infrastruktuuri kehittyy ja väestö kasvaa. Suuressa osassa Afrikkaa esimerkiksi aurinkovoima on kuitenkin jo hiilivoimaa halvempaa ja kustannukset laskevat noin kymmenen prosenttia vuodessa.

Riittävät investoinnit ja uusiutuvan energian innovaatiot voivat auttaa Afrikan maita ohittamaan fossiilisiin polttoaineisiin pohjautuvan talouden. Strauss Energy edustaa omalla tavallaan tämänkaltaista kehitystä monien muiden afrikkalaisten startup-yhtiöiden tavoin.

Wanjiku kertoi minulle myös eräästä yhtiönsä erittäin lupaavasta energian varastointiin liittyvästä teknologiasta, mutta ei halunnut, että tätä heidän isoa ideaansa levitetään vielä kaikkien tiedettäväksi. Ideoiden varastaminen on kuulemma alalla aika yleistä.

Nopeaa kehitystä piinaavat eniten rahoitushuolet ja lainsäädäntö

Innovaatioiden tahti voi olla todella nopeaa ja yhteiskuntaa mullistavaa. Wanjikun arvion mukaan Kenia on Ruandan ohella yksi johtavista maista Afrikan teknologiasektorilla, mutta tämä pätee enemmän ohjelmistossa kuin laitteistossa.

Laitteistopuolella työskentelevänä Wanjikua piinaavat rahoitus-, tuotanto- ja lainsäädännölliset ongelmat ihan eri tavalla kuin mitä hän joutuisi kohtaamaan, jos hän koodaisi applikaatioita puhelimille. Myös vandalismi on hänen mukaansa ongelma.

Wanjiku haluaisi myös tuottaa kaikki aurinkopaneelikattotiilet Keniassa, mutta ironisesti energia maksaa todella paljon Keniassa. Ne siis tuotetaan vielä toistaiseksi Kiinassa. Tariffit ovat onneksi pienempiä aurinkopaneelien maahantuonnissa kuin pelkkien kattopaneelien.

Kotimaassa myös lainsäädäntö sähkön myymisestä takaisin maan verkkoon tuottaa ongelmia, sillä yksittäiset kotitaloudet eivät voi sitä tehdä. Energiamäärän täytyy olla todella suuri, jos sitä haluaa päästä myymään valtakunnan verkkoon. Wanjiku sanoo, että yhden katon päällä olevat paneelit voivat tuottaa tarpeeksi energiaa kahdelle ja puolelle kotitaloudelle.

Sähköverkkojen ja niihin liittyvän lainsäädännön uudistaminen onkin tärkeä osa uusiutuvan energian vallankumousta joka puolella maailmaa.

Charity Wanjiku

Wanjikulle tärkeintä on vaikuttavuus yhteiskuntaan

Tesla on maailmalla näkyvämpi ison budjettinsa ansiosta. Wanjikua ei kuitenkaan hänen mukaansa kiinnosta raha, ainakaan yhtä paljon kun hänen veljeään, jonka kanssa hän perusti yhtiön. Veli ajattelee rahaa ja Charity puolestaan ”impaktia”, yhtiön vaikutusta yhteiskuntaan ja ihmisiin.

Wanjiku mainitsee muun muassa ihmisten ilmeet, kun he saavat ensimmäistä kertaa sähköt päälle, tai kun yhden koulun tytöt inspiroituivat nähdessään Charityn katolla asentamassa aurinkokattopaneeleja. Koulun tytöt olivat tämän nähtyään maininneet opettajillensa haluavansa Charityn tavoin insinööreiksi sen sijaan, että he haluaisivat naimisiin ja kotiäideiksi.

Wanjiku tietää valitettavan hyvin, kuinka vaikeaa voi olla naisena teknologia- ja rakennusalalla.

”Patriarkaatti jyllää maailmassa ja etenkin Afrikassa sekä näillä sektoreilla. Naiset joutuvat tekemään tuplasti työtä saadakseen puolet arvostuksesta.”

Wanjiku mentoroi tämän takia alan nuoria naisia, mutta tunnistaa kuitenkin, että monet pojat jätetään nyt jälkeen, minkä takia hänen yhtiönsä kehittelee mentoriohjelmaa kaikille sukupuolille.

Lopuksi kysyn, mistä tämä aurinkovoimayrittäjä saa optimismia tulevaisuuden suhteen näinä ajoittain pessimistisinä aikoina? ”Aurinko nousee joka päivä”,  Wanjiku vastaa. No ainakin Nairobissa tämä on totta.

Lähde haastattelun ulkpuolisille luvuille: Vastapuu, L, M. Mattlin, E. Hakala & P. Pellikka, 2019. Afrikan megatrendit, ulkoministeriö.

Leave a Reply