Kuusi huomiota nyky-Afrikasta

14

Tervetuloa uuden Afrikka-blogin pariin, hyvä lukija! Halusimme luoda ajankohtaisia Afrikka-asioita käsittelevän alustan, jossa voidaan käsitellä niin kauppaa, kehitystä kuin politiikkaa ja joka katsoo mannerta pohjoisesta etelään ja idästä länteen. Toivomme, että blogi vastaa osaltaan tiedonjanoon ja täydentää lukijakunnan ajatuksia siitä, mitä kaikkea nyky-Afrikkaan kuuluu.

Kaupunkikuvaa Nigeriasta, Abujasta. Kuva: Verna Leinonen
Kaupunkikuvaa Nigeriasta, Abujasta. Kuva: Verna Leinonen

Afrikan merkitys maailmassa on kasvanut niin poliittisesti kuin taloudellisesti. The Economistin laskeman mukaan vuosien 2010 ja 2016 välillä Afrikkaan avattiin 320 uutta suurlähetystöä. Mantereen maiden kanssa kumppanuutta hakevat Euroopan ohella muutkin: Kiina, Venäjä, Turkki ja Persianlahden maat, muutama mainittuina.

Mutta mitä on Afrikka tänä päivänä? Blogin avauksessa hahmottelen kuusi megatrendiä, jotka koskettavat mannerta.

Väestönkasvu

Afrikan väkiluvun ennustetaan tuplaantuvan 2,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Muutoksen laajuuden ymmärtää, jos katsoo taaksepäin: vuonna 1960 Afrikassa lasketaan olleen alle 300 miljoonaa asukasta.

Lapsia syntyy keskimäärin selvästi enemmän kuin muissa maanosissa, eikä lapsiluvun ennusteta laskevan samassa suhteessa kuin muualla. Monen Afrikan maan väestö onkin nuorta, ja väestöpyramidi levenee ihan toisesta päästä kuin vaikkapa täällä Euroopassa.

Teollistuminen ja tarve työpaikoille

Afrikan maiden taloudet kasvavat keskimäärin reilun kahden prosentin vuosivauhtia, arvioi Maailmanpankki. Mantereen teollistuminen on vasta alussa, ja sellaiset alat, jotka länsimaissa ovat kovin kilpailtuja, ovat Afrikassa vasta syntymässä. Myös kuluttajamarkkinat kasvavat, kun yhä useammalla on varaa kuluttaa.

Samaan aikaan kasvava väestö tarvitsee kipeästi työpaikkoja. Afrikan kehityspankin mukaan työmarkkinoilla on usean miljoonan työpaikan vaje vuosittain.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen vaikutukset, erityisesti lisääntyvä kuivuus, vaikeuttavat jo nyt ihmisten elämää eri puolilla Afrikkaa. Ilmastonmuutos tekee sadoista epävarmoja ja heikentää ruokaturvaa. Pienviljelystä riippuvaisissa yhteisöissä huono sato on merkittävä uhka toimeentulolle ja terveydelle. Ilmastonmuutos myös lisää muuttoliikettä, kun ihmiset ovat pakotettuja siirtymään pois kotiseuduiltaan.

Kaupungit

Saharan eteläpuolinen Afrikka on edelleen maailman vähiten urbanisoitunut alue, mutta kaupungistuu kovaa vauhtia. Kaupungeissa on teknologiaa, yrittäjyyttä ja startup-pöhinää, mutta myös pulaa perinteisistä työpaikoista. Tulevaisuus tehdään kaupungeissa, ja kaupunkien kehittäminen kestävällä tavalla onkin tuhannen taalan paikka vaikuttaa mantereen tulevaisuuteen.

Kehitys

Afrikassa on 18 maata, jotka ovat OECD:n listauksen mukaan alemman tai ylemmän keskitulon maita. Mantereen odotettavissa oleva elinikä noussut 11 vuodella edelliseen sukupolveen verrattuna. Haasteena on kuitenkin toimeentulon epätasainen jakautuminen.

Alueellinen integraatio

Afrikan maat ovat viime vuosina ottaneet askelia kohti voimakkaampaa alueellista integraatiota eritoten talouden saralla. Afrikan unionin, jonka jäseniä kaikki Afrikan maat ovat, vedolla on luotu mantereenlaajuinen vapaakauppa-alue (African Continental Free Trade Area, AfCFTA). Se mahdollistaa WTO:n jälkeen maailman suurimman vapaakauppa-alueen syntymisen. Sillä on suuri potentiaali talouskasvun, työn ja toimeentulon kehittämisessä.

Kommentit

Jan Hellqvist 2 viikkoa sitten

Tulen seuraamaan mielenkiinnolla sinun kirjoituksia ja UMn toimintaa. Etenkin ovatko ne asiapohjaisia vai ”tätä kansa haluaa kuulla”.

Verna Leinonen Verna Leinonen 2 viikkoa sitten

Hei Jan, tervetuloa! Mistä aiheista haluaisit tässä blogissa lukea?

Lari Kangas 2 viikkoa sitten

Hei,

Mistä löysit, että Afrikan talouskasvu olisi Maailmanpankin mukaan 2,0%?

Maailmanpankki vasta julkaisi ennusteen tälle vuodelle 3,6% ja sitä seuraaville vuosille 3,7% ja nousten 3,9%. Talouskasvu on ollut heidän arvion mukaan myös kestävämpää kuin muualla esimerkiksi globaalin pankkikriisin ja laman aikana 2008-09. Niinä vuosina kun muualla tehtiin jopa miinusmerkkisiä talouskasvulukuja, Afrikka säilyi hieman yli 3% kasvussa.
https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.MKTP.KD.ZG?locations=ZG

ODI kirjoittaa seuraavasti,

”Africa is the world’s second fastest-growing region, experiencing average annual GDP growth of 4.6% for the period from 2000 and 2016. For the current five-year period until 2022, Africa’s real GDP is projected to grow at 3.9% annually. However, providing better jobs, ensuring growth is sustainable and reducing inequalities need to be at the forefront of policy-making for growth to improve well-being and boost industrialisation.”
https://www.odi.org/events/4592-africas-economic-growth-new-global-context

Vertailukohtana voisi pitää vaikka Euroopan Unionin keskimääräistä talouskasvua, tai Suomen hallituksen hallitusohjelmaan asettamaa tavoitetta normaalioloissa. EU:ssa ainoastaan Puola tai Malta yltävät Afrikan keskiarvon tasolle tai yli. Yli 100 miljoonaisen Etiopian 10,2% talouskasvun tasolle ei yllä enää edes Kiina 6,9% (World Bank, 2017).

Mielenkiintoista olisikin kuulla, missä muussa kuin talouskasvussa Afrikan maat kehittyvät nopeammin kuin Suomi, Pohjoismaat, Euroopan Unioni tai Eurooppa? The New York Times, The Wall Street Journal tai The Economist ovat pitkään kirjoittaneet esim. Afrikan johtavasta FinTech kehityksestä, sekä mobiili-palveluihin siirtymisestä. Missä muussa Afrikka tai Afrikan maat ovat johtavia?

Verna Leinonen Verna Leinonen 2 viikkoa sitten

Tässä kyseessä taisi olla 2018 luku – hyvä että toit tuoreet ennusteet esiin. Mobiilipalveluiden edistyksellisestä käytöstä kirjoittaminen on hyvä idea, panemme korvan taa.

Johanna Oksanen 2 viikkoa sitten

Suomalaisnäkökulmasta koulutuksen tila Afrikan eri osissa analysoituna olisi hyödyllinen aihe. Ghanahan esimerkiksi on ainakin Saharan eteläpuolisen Afrikan kouluttautuneimpia maita. Olen ymmärtänyt, että ghanalaista koulutusta arvostetaan ja sinne tullaan opiskelemaan muualta Afrikasta. Miten muissa Afrikan maissa?

Olisi lisäksi tärkeää tuoda esille sitä, että Afrikan eri osat ovat hyvin erilaisia, eikä puhua koko mantereesta yhtenä kokonaisuutena. Länsimaissa on tapana puhua Afrikasta, kuin se olisi yksi maa, eikä manner. Eihän Euroopastakaan voi tehdä edellä mainituista aiheista suoraviivaista yleistystä kun maat ovat keskenään niin erilaisia. Toivoisin siksi yksityiskohtia kirjoituksiin.

Verna Leinonen Verna Leinonen 2 viikkoa sitten

Samaa mieltä, on tärkeä muistaa mantereen monimuotoisuus. Tulevien blogitekstien on tarkoitus käsitellä nyky-Afrikkaa eri alueiden, toimijoiden tai vaikkapa henkilöiden näkökulmista, ja huomioida myös Pohjois-Afrikka. Toivottavasti tulet lukemaan blogitekstejä tulevina kuukausina!

Ulla Väistö 2 viikkoa sitten

Tosi kiinnostava blogi Verna! Afrikka on tärkeä ja Suomenkin panos sen kehitykselle merkitsee osaltaan paljon. Jatkoa odotellen!

Verna Leinonen Verna Leinonen 2 viikkoa sitten

Kiitos Ulla, tervetuloa mukaan!

Marja-Liisa Kiljunen 2 viikkoa sitten

Hei, Afrikan kehityksen seuraaminen tärkeää. Myönteisiä maaesimerkkejä tärkeää kuulla, mikä on Kiinan rooli ja vaikutus mantereella, mitkä sen toimintatavat, miksi perhesuunnittelussa ei ole onnistuttu, miten EU: n politiikka Afrikan kanssa tulisi rakentaa jne. Kiinnostavaa seurata blogeja!

Tuija Maaret Pykäläinen 2 viikkoa sitten

Erittäin kiinnostavaa on saada tietoa tyttöjen ja naisten asemasta eri yhteistyömaissamme Afrikassa, ja miten Suomi edistää tasa-arvoa, ihmisoikeuksia, koulutusta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Myös Kiinan ja Intian vaikutus mantereella kiinnostaa kovasti.

Verna Leinonen Verna Leinonen 2 viikkoa sitten

Marja-Liisa ja Tuija, kiitos, nämä ovat hyviä huomioita. Tervetuloa seuraamaan blogia!

Haapaniemi Anne 2 viikkoa sitten

Olen käynyt mantereella enemmän kuin kerran. Haluaisin ihmisten täällä meillä saavan yhä enemmän tietoa afrikkalaisista. Kuinka fiksuja ja samanlaisia he ovat kuin mekin täällä. Pieniä esimerkkejä heidän elämästään, arjestaan. Mitä on käydä koulua Afrikassa, mitä on yliopisto-opiskelu? Olla siellä yrittäjä, mitä se on? Haasteita heillä on, mutta positiivisia uutisia on kuitenkin paljon. perhesuunnittelussakin on myös onnistuttu jossain osissa manteretta siitäkin kannattaa kertoa esimerkkejä. Aiheita on niin paljon.

Amanda Kinnunen 2 viikkoa sitten

Hei,

Olisi mielenkiintoista lukea AU:n tulevaisuudesta ja siitä, miten EU rakentaa politiikkaa AU:n tai muiden afrikkalaisten toimijoiden kanssa.

Anne-Mari Virolainen 2 viikkoa sitten

Kiinnostava blogi, odotan mielenkiinnolla jatkoa. Monia hyviä ehdotuksia onkin jo tullut aiemmissa viesteissä. Ranskankielinen Afrikka on meillä vähemmän tunnettu ja siitä odotan analyysia. Merci!

Leave a Reply