Kenia on yksi Afrikan kehittyneimmistä talouksista, ja Nairobi on Itä-Afrikan kaupan ja kehityksen keskus. Maan kehitys on ollut pitkään epätasaista, ja monet alueet ovat selvästi keskuksia vähemmän kehittyneitä. 

Yksi näistä alueista oli pitkään Lamun maakunta ja siellä sijaitseva Lamun saari. Strategisesti hyvin sijoittuneella alueella Intian valtameren rannalla on viimeisten kymmenen vuoden aikana syntynyt kehitysideoita. Kehitys on kuitenkin herättänyt myös kysymyksiä modernisaation ja kehityksen kääntöpuolesta, huonosti hoidettuna se luo uhan niin ympäristölle kuin paikalliskulttuureillekin.

Lamun maakunta sijaitsee Kaakkois-Keniassa Somalian rajan tuntumassa, alue koostuu mantereesta ja saaristosta. Kaukana maan oleellisista keskuksista, kuten Nairobista ja Mombasasta, Lamu on viimeiset vuosisadat ollut erillään vilkkaasta kaupasta ja modernista kehityksestä.

Paikallisväestöstä 75 % saa toimeentulonsa kalastuksesta, ja koulutustaso on melko alhainen. Turismi tuo hiukan vaurautta etenkin Lamun saarelle, mutta suurimmaksi osaksi maakunnan asukkaat ovat riippuvaisia luonnosta ja sen antimista – etenkin ympäröivästä valtamerestä.

Koralliriutat ja mangrovemetsät ovat tärkeitä rannikon tuntumassa asuville

Koralleilla viihtyy useita kalalajeja, joita pyydetään sekä paikallisten ravinnoksi että myyntiin. Mangrovemetsätkin ovat hyvää kalastusaluetta, etenkin rapujen pyyntiin. Rannikolla asuvat swahilit ovat vuosisatoja hyödyntäneet mangrovea myös veneiden ja talojen rakennuksessa.

Lamun saariston hienovaraista ekosysteemiä uhkaa ilmastonmuutos, mutta sitäkin ilmeisemmin LAPSSET-projekti (Lamu Port and Lamu-Southern Sudan-Ethiopia Transport corridor).

Projektiin kuuluvat jättisatama sekä satamasta sisämaahan suuntaavat valtatiet ja rautatiet. Niiden tarkoituksena on luoda väylä rannikolta naapurissa oleviin sisämaavaltioihin, Etiopiaan ja Etelä-Sudaniin sekä vaurautta myös Kenian itäosiin. Satamasta on tarkoitus tulla Itä-Afrikan suurin, ohittaen Mombasan ja Dar es Salaamin suursatamat.

Projekti toteutetaan pitkälti Kiinan aloitteesta ja rahoittamana, myös sataman rakennuksesta vastaa monikansallinen kiinalainen rakennusyhtiö. Se on myös osa Kiinan Road and Belt Initiativea, jonka tarkoituksena on luoda kauppaa edistävää infrastruktuuria ympäri maailmaa.

Moderni jättisatama mullistaa elämän alueella monin tavoin

Sataman sijoittaminen Lamulle on yllättävä, mutta järkeenkäyvä päätös. Lamu on yksi swahili-rannikon ensimmäisistä paikoista, jonne kaupankävijät Intiasta ja Lähi-Idän alueelta saapuivat 1500-luvulla. Saaresta ja siellä olevasta Lamun kaupungista, joka on UNESCOn maailmanperintökohde, tuli tärkeä kaupankäynnin keskus Mombasan ja Tansanian Sansibarin ohella.

Satamaa ympäröivän alueen ekosysteemi on muuttunut täysin

Lamulla suurin osa väestöstä saa toimeentulonsa kalastuksesta tai muuten liittyen ympäröivään valtamereen. Sataman rakentaminen on vaatinut massiivisia räjäytystöitä ja mittavia määriä korallia on tuhottu. Sataman rakentamisesta muodostuvat saasteet ovat tappaneet kaloja tai ajaneet niitä muualle. Kalastajien mukaan kalasaaliit ovat noin neljäsosan siitä mitä saatiin kymmenen vuotta sitten.

Satamaa on nyt rakennettu kahdeksan vuotta ja se on ollut osittain toiminnassa tämän vuoden keväästä.

Projektista ei tehty ympäristövaikutusten arviointia, vaikka se on itsestään selvä osa mitä tahansa suurta infrastruktuuriprojektia. Arvio tulisi laatia niin, että sen pohjalta voidaan tehdä päätös toteutetaanko projekti. Jos ympäristöhaitat ovat liian suuria, täytyy suunnitelmia muuttaa tai vähintäänkin hyvittää haitat paikallisväestölle.

Lamun sataman ympäristövaikutusten arvio tehtiin kolme vuotta rakentamisen aloituksen jälkeen, eikä siinä mainittuja ympäristösuosituksia otettu huomioon.

Paikalliset kalastajat haastoivat Kenian valtion oikeuteen

Kalastajat voittivat yllättäen oikeudessa monen vuoden taistelun jälkeen, ja valtio määrättiin maksamaan korvauksia. Korvauksia ei tähän päivään mennessä ole kuulunut, ja kalastajat ovatkin skeptisiä tuleeko valtio niitä maksamaan.

LAPSSET-projekti osoitti mitä voi tapahtua, jos paikallisyhteisöjä tai ympäristöä ei oteta huomioon suurissa infrastruktuuriprojekteissa. Sataman rakentaminen on aiheuttanut valtaisia ympäristötuhoja ja siten vaikuttanut paikallisten elämään.

Paikalliset näkevät myös positiivisia asioita. Satama tuo ulkomaailman lähemmäs Lamua ja voi vaurastuttaa aluetta, kun sen läpi kulkee valtavia määriä rahtia. Toisaalta monet ovat huolissaan siitä, miten satama vaikuttaa perinteisenä pysyneeseen Lamuun, joka on yksi swahili-kulttuurin kehdoista.

Lamun kontekstissa modernisaatio saattaa viedä osan vuosisatoja vanhasta kulttuurista mennessään ja samalla tuhota mittaamattomasti ympäristöä.  Väärin hoidettuna kehitys ja modernisaatio luovat vaurautta ihmisten ja ympäristön kustannuksella.