Oppimisen ilo on raportteja tärkeämpää

Opetusammattilaisen näkökulmasta alakoulu Arba Minchin kaupungissa Etiopiassa ei ole kummoinen: Rakennukset on tehty savesta, luokat ovat ahtaita eikä opetus kovin oppijakeskeistä. Luokkien seinillä ei näy oppilaiden töitä eikä oppimateriaaleissa ole kehumista.

Kuvassa kolme koululaista. Vain puolet koulunsa aloittavista tytöistä saavuttaa viidennen luokan. Suurin syy koulupudokkuuteen on köyhyys. Mitä pidemmälle nämä kuudennen luokan tytöt pystyvät sinnittelemään koulussa, sitä todennäköisemmin he myös etenevät yläkouluun. Kuva: Leo Pekkala.
Vain puolet koulunsa aloittavista tytöistä saavuttaa viidennen luokan. Suurin syy koulupudokkuuteen on köyhyys. Mitä pidemmälle nämä kuudennen luokan tytöt pystyvät sinnittelemään koulussa, sitä todennäköisemmin he myös etenevät yläkouluun. Kuva: Leo Pekkala

Onnekkaiden koulu?

Tytöt kuudennen luokan matematiikan tunnilla ovat onnekkaita. He kuuluvat siihen 57 prosenttiin tytöistä, jotka jatkavat koulua vielä neljännen luokan jälkeen. Tämän luokan tytöistä kuusi kymmenestä ehkä suorittaa alakoulun loppuun. Joillakin tämän luokan oppilaista on kuulovamma tai muu oppimista vaikeuttava este.

He ovat onnekkaita, sillä Etiopiassa vain noin yksi kymmenestä vammaisesta oppilaasta pääsee kouluun. Tässä koulussa he ovat erityisen onnekkaita, sillä heidän matematiikan opettajansa pystyy opettamaan myös viittomalla. Oppilaat näyttävät minulle iloisina ja ylpeinä, mitä ovat opiskelleet.

Koulunkäynnin ei pitäisi olla onnen kauppaa. Se on lasten oikeus, minkä pitäisi toteutua jokaisessa kylässä ja kaupungissa. Heidän oikeutensa on myös saada hyvää opetusta, oppia ja suorittaa koulu loppuun asti.

Kuvassa tyttö tkee matematiikan tehtäviä. Etiopiassa on pystytty saavuttamaan yksi tärkeä tavoite: jokaisella oppilaalla on tarvittavat oppikirjat. Kuva: Leo Pekkala.
Etiopiassa on pystytty saavuttamaan yksi tärkeä tavoite: jokaisella oppilaalla on tarvittavat oppikirjat. Kuva: Leo Pekkala

Tietoa opetuksen tilasta on runsaasti

Olen lukenut raporttia Etiopian opetuksen ja koulutuksen resurssoinnista. Raportti ilahduttaa: koulutukseen käytetään neljännes Etiopian vuosibudjetista. Hätkähdyttävä tieto on se, että 90 prosenttia alakouluista ja 83 prosenttia yläkouluista ei edelleenkään täytä kouluille asetettuja laatuvaatimuksia. Turhautuneena luen, kuinka puolet resursseista käytetään korkeakoulutukseen, johon osallistuu vain noin kolme prosenttia kaikista opiskelijoista.

Mikään edellisistä havainnoista ei ole uusi. Sama tieto on ollut saatavilla ainakin viimeisen kymmenen vuoden ajan. Koulua käydään, mutta oppimistulokset ovat heikot eikä oppimisen tasavertaisiin edellytyksiin kiinnitetä riittävästi huomiota. Tuskastuttavaa on se, että tieto ei aina taivu päätöksiksi ja toimenpiteiksi, vaikka käytössämme on parasta mahdollista tutkimusta.

Opetus on kehityksen edellytys

Opetusta ei kehitetä tyhjiössä, eikä opetus voi ratkaista kaikkia niitä ongelmia, jotka estävät oikeuden oppimiseen. Opetus kuitenkin mahdollistaa sen, että köyhyyteen ja eriarvoisuuteen voidaan puuttua. Tämän me tiedämme. Siksi Suomi tukee Etiopian koulutuksen kehittämistä.

Opetuksen toteuttamisen haasteista huolimatta lasten ja nuorten ilo oppimisesta on raportteja tärkeämpää.