Suvivirsi, helmihirssi ja monta Marttia – suurlähetystön arkea Namibiassa

1

Suomen kaksitoista edustustoa Afrikassa tekevät työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi. Windhoekin-suurlähetystön tehtävänä on ylläpitää ja vahvistaa Suomen ja Namibian kahdenvälisiä suhteita, jotka perustuvat vuosikymmenien monimuotoiseen yhteistyöhön. Mittavan yhteisen historian johdosta vieraita, tapahtumia ja tehtävää riittää. Vuosi 2019 on ollut tuttuun tapaan kiireinen.

Kuva: Martti Rautasen kokoelma
Kuva: Martti Rautasen kokoelma

Suomen ja Namibian väliset suhteet ovat poikkeuksellisen pitkät ja hyvät. Mihinkään muuhun Afrikan maahan meillä ei ole ollut vastaavaa sidettä. Kaikki sai alkunsa vuonna 1870, kun suomalaiset lähetystyöntekijät saapuivat Ambomaalle. He kehittivät alueen terveydenhuoltoa ja koulutusta. Itseoppinut antropologi Martti Rautanen tutki paikallista ndongan kieltä ja loi sen kirjoitusasun. Myös toinen Martti, presidentti Martti Ahtisaari, vaikutti ratkaisevasti Namibian historiaan. Ahtisaaren rooli Namibian itsenäisyyssuunnitelman toteuttamisessa muistetaan hyvin.

Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia
Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia

Vaikka Namibia on tasavalta, sijaitsee maassa edelleen lukuisia kuningaskuntia. Kuvassa on palanen Ondongan kuningaskunnan niin sanotusta valtakunnan kivestä. Se kulkeutui aikoinaan Suomeen Martti Rautasen mukana. Namibian varapresidentti Nangolo Mbumba mainitsi ennen syyskuista Suomen-matkaansa, että toivoisi rituaalikiven palauttamista. Ryhdyimme tuumasta toimeen ja otimme yhteyttä Kansallismuseoon. Kun pääministeri Antti Rinne tapasi varapresidentin, oli kivi esillä lounaspöydässä yhteisen historian symbolina.

Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia
Kuva: Lauri Heikkinen, valtioneuvoston kanslia
Kuva: Johanna Unha-Kaprali
Kuva: Johanna Unha-Kaprali

Angola on ollut suurlähetystömme jalkamaa vuodesta 2016. Suomen ja Angolan välisissä suhteissa pääpaino on yhteistyöpotentiaalin kartoittamisessa ja verkostojen luomisessa. Korkean tason vierailut ovat keskeinen väline diplomatian työkalupakissa. Tänä vuonna olemme saaneet toivottaa tervetulleeksi ulkoministeri Timo Soinin Luandaan ja Angolan teleministeri José Carvalho da Rochan Helsinkiin.

Kuva: Tim Brunauer
Kuva: Tim Brunauer

Suomalaisyritysten vienninedistäminen on suurlähetystön prioriteetti. Edustusto tukee pääsyä Namibian ja Angolan markkinoille muun muassa tarjoamalla arvovaltapalveluita ja verkostoitumismahdollisuuksia. Vuosina 2018–2019 olemme käyneet taloudellisiin ulkosuhteisiin liittyviä keskusteluja yhteensä yli 300 suomalaisen, namibialaisen ja angolalaisen toimijan kanssa. Suomalaiset ovat kunnostautuneet etenkin Namibian opetussektorilla. Lokakuussa järjestimme vuoden Team Finland -päätapahtumamme otsikolla Education – Key to a nation’s success.

Kuva: Linus Eerola
Kuva: Linus Eerola

Namibia on kohdemaa lukuisissa Team Finland -toimintaan liittyvissä tai sitä sivuavissa hankkeissa. Parhaillaan on käynnissä esimerkiksi YK:n teollisuusjärjestö UNIDO:n ns. ”puskahanke” Promoting Sustainable Bush-Processing Value Chains in Namibia, jossa tutkitaan akaasiapensaan hyödyntämistä eläinrehun ja puuhiilen tuotannossa. Lisäksi meneillään on Turun yliopiston hiilinieluhanke, jossa kasteluvesi tuotetaan aurinkovoimalla. Projektiin liittyy suomalaisyritys Solar Water Solutionsin toimittama meriveden suolanpoistojärjestelmä, joka on herättänyt runsaasti kiinnostusta. Kuvassa Namibian ensimmäinen presidentti Sam Nujoma maistaa puhdistettua merivettä Henties Bayssa.

Kuva: Johanna Unha-Kaprali
Kuva: Johanna Unha-Kaprali

Ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osaston Namibia-tiimi oli suurlähetystön vieraana toukokuussa. Tutustuimme moniin paikallisiin kohteisiin kuten Walvis Bay Salt Holdings -yritykseen. Suolakaivoksen kokonaistuotanto on lähes miljoona tonnia vuodessa. Volyymi ylittää kotimaisen kysynnän kymmenkertaisesti, joten suurin osa suolasta viedään muihin Afrikan maihin, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Kuva: Topias Tamminen
Kuva: Topias Tamminen

Namibiasta tuli yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyön kohdemaista heti itsenäistymisen jälkeen. Maata tuettiin monilla eri sektoreilla opetuksesta terveydenhuoltoon ja kaivosteollisuudesta ympäristönsuojeluun. Nykyään Suomi avustaa namibialaisia toimijoita esimerkiksi niin kutsutulla paikallisen yhteistyön määrärahalla. PYM-instrumentilla on tuettu Namibian kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja kasvavassa määrin myös yksityistä sektoria. Kuva on Topias-kollegan kenttämatkalta Ondangwaan ja lähialueille.

Kuva: Johanna Unha-Kaprali
Kuva: Johanna Unha-Kaprali

Namibia on aina ollut yksi maailman vähäsateisimpia maita, mutta ilmastonmuutos on tehnyt tilanteesta sietämättömän. Tällä hetkellä Namibiassa kärsitään pahimmasta kuivuudesta lähes sataan vuoteen, minkä vuoksi presidentti Hage Geingob on julistanut maahan hätätilan. Kun vähäisetkin sateet olivat tänä vuonna myöhässä, viljelyskasveja ei pystytty kylvämään ajoissa. Satoa ei joko saatu lainkaan tai se on pitkälti tuhoutunut. Kuivuus on ollut suuri isku myös karjataloudelle.

Kuva: Linus Eerola
Kuva: Linus Eerola

Suomen EU-puheenjohtajuuden startatessa heinäkuussa edustustot maailmalla antoivat erilaisia ympäristölupauksia. Me hankimme puuvillaisia käsipyyhkeitä ja päätimme lopettaa kertakäyttöisten paperiliinojen käytön lähes kokonaan.

Kuva: Johanna Unha-Kaprali
Kuva: Johanna Unha-Kaprali

Suurlähetystön arki tarjoaa vipinää päivästä toiseen. Vauhdin hurmalta ei voinut välttyä Lapsi mukaan töihin -päivässä alkuvuodesta. Toimisto täyttyi pienistä apulaisista, jotka tutustuivat innolla äidin tai isän työpaikkaan.

Kuva: Tim Brunauer
Kuva: Tim Brunauer

Edustustomme vastaa monista erilaisista tehtävistä suomalaisten auttamiseksi ja palvelemiseksi. Tänä vuonna olemme esimerkiksi järjestäneet kahdet vaalit. Eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa kävi äänestämässä kymmeniä maassa asuvia tai vierailevia kansalaisia.

Namibiassakin 2019 on vaalivuosi. Presidentin- ja parlamenttivaalien lähestyessä toteutimme nuorison äänestysaktiivisuuden lisäämiseen tähtäävän tapahtuman yhdessä Namibia Media Trustin kanssa. Kuvassa suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilä, entinen kansanedustaja Jani Toivola, Topias Tamminen ja Karoliina Lehtola elokuisessa tilaisuudessa.

Kuva: Karoliina Lehtola
Kuva: Karoliina Lehtola

Myös maakuvatyö lukeutuu suurlähetystön tehtäväkenttään. Teemme Suomea tunnetuksi esimerkiksi kulttuurin keinoin. Lokakuussa valmistauduimme Tom of Finland -elokuvan ensi-iltaan.

Kuva: Johanna Unha-Kaprali
Kuva: Johanna Unha-Kaprali

Kun vierailin Ambomaalla piispa emerita Irja Askolan kanssa huhtikuussa, tutustuimme keskeisiin suomalaiskohteisiin kuten Nakambale-museoon ja Onandjokwen sairaalaan. Opimme tekemään puuroa mahangusta eli helmihirssistä.

Kuva: Johanna Unha-Kaprali
Kuva: Johanna Unha-Kaprali
Kuva: Johanna Unha-Kaprali
Kuva: Johanna Unha-Kaprali

Matkaamme sisältyi vierailu kuningattaren hoviin. Koska Ondongan pitkäaikainen johtaja kuningas Elifas oli menehtynyt hiljattain, kävimme esittämässä suruvalittelut kuningattarelle. Saimme hypisteltäväksi ndongankielisen virsikirjan, josta löytyy Suvivirsi – seitsemään otteeseen. Melodia on ilmeisesti ollut paikallisten mieleen, vain sanat vaihtuvat.

Kuva: Johanna Unha-Kaprali
Kuva: Johanna Unha-Kaprali

Olukondassa tapasimme Suomi-fani Askon. Suomalaiset etunimet Einosta Veikkoon ja Lahjasta Hilmaan ovat äärimmäisen suosittuja etenkin pohjoisessa. Marttejakin löytyy, sattuneesta syystä. Nimet ovat sittemmin namibialaistuneet, ja monet suomalaiset saavatkin osakseen ihmettelyä kauniista namibialaisista etunimistään.

Koko edustuston henkilökunta matkustaa Ambomaalle joulukuussa Suomen itsenäisyyspäivän viettoon. Suurlähettilään vastaanotto on aloitus merkkivuodelle, jota vietämme ensi vuonna juhlistaessamme Suomen ja Namibian kansojen välistä 150-vuotista ystävyyttä.

Nähdään pian, Asko!

Suurlähetystön työtä voi seurata Twitterissä ja Facebookissa.

Kommentit

valmiksoni 3 viikkoa sitten

Excellent piece of work to understand Finnish contribution to Namibia since 1870 and growing every year.

Leave a Reply