Spekulointi Norjan kansallispäivän eli 17. main kohtalosta alkoi heti sen jälkeen, kun rauhanajan tiukimmat rajoitukset astuivat voimaan 12. maaliskuuta. Perinteisestihän tätä niin kutsuttua ”lasten päivää” vietetään parhaat päällä kaduilla ja kouluissa paraatien ja erilaisten aktiviteettien parissa. Monille päivä tarkoittaa myös ajanviettoa isossa seurassa perheen ja ystävien kanssa.

Kyseessä on yksi vuoden tärkeimmistä juhlapäivistä, ja kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut, normaalisti hyvin rennosti asioihin suhtautuvat norjalaiset ottavat kansallispäivän ja siihen liittyvät perinteet erittäin vakavasti. Tämän vuoksi isku oli kova, kun ensimmäiset kunnat peruivat kansallispäivän lasten paraatit jo huhtikuun alussa ja pelkona oli, että tiukat eristystoimet estäisivät päivän juhlistamisen kokonaan.

Norja on jyrkillä rajoitustoimilla onnistunut saamaan koronatilanteen hallintaan ja helpotus oli suuri, kun hallitus julkaisi toukokuun alussa ohjeistukset 17. main viettoon ja tiukimmilta rajoituksilta vältyttiin. Päivästä on kuitenkin tulossa kaikkea muuta kuin perinteinen ja samalla monella tavoin historiallinen.

Lukiolaisten juhlinta jää laimeaksi

Vaikka moni lapsi tänä vuonna harmitteleekin lasten paraatien peruuntumista, niin eniten korona on vaikuttanut lukion viimeistä luokkaa käyvien oppilaiden eli ”russen” elämään. Kollegani Reetta Erlien kertoi aikaisemmin kuinka kansallispäivää edeltävät viikot ovat yleensä kiireisintä juhla-aikaa juuri russe-nuorille, jotka haluavat ottaa kaiken irti ennen lukion loppukokeita. Samalla unenlaatu heikentyy monessa lähiössä, kun nuoret kokoontuvat läheisille parkkipaikoille russebusseineen ja luukuttavat bassopitoista musiikkia kaikkien lähiasukkaiden iloksi tai vihaksi.

Tänä vuonna on kuitenkin ollut hiljaista ja kokoontumisrajoituksien vuoksi kyseiset bussit ovat puuttuneet katukuvasta melkeinpä kokonaan. Tämä on varmasti ollut suuri pettymys monelle, sillä russe-aikaan valmistaudutaan yleensä huolellisesti jo lukion ensimmäisestä vuodesta lähtien samalla kun se edellyttää useilta suurta rahallista investointia. Kaikki tämä työ on nyt valunut hukkaan.

Virtuaalinen hyppy kansallispäivään

Rajoitustoimien vuoksi moni kunta on joutunut miettimään päivän ohjelman uusiksi, kun päivää juhlistetaan kotona ”yhdessä erikseen”. Tämän vuoksi ohjelman tuominen ihmisten koteihin on vaatinut uusien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä. Monissa paikoissa päivän perinteinen ohjelma kuten lipun nosto, konsertit ja puheet lähetetään suorana eri nettipohjaisissa palveluissa. Toisissa kunnissa lastenparaati on kuvattu jo etukäteen kouluissa, jolloin digitaalinen versio voidaan sitten lähettää  koteihin juhlapäivänä.

Kansalaisia kannustetaan lähettämään myös omia tunnelmakuvia- ja videoita mukaan lähetyksiin. Tämän lisäksi monet koululaiset ovat lasten paraatien puuttuessa harjoitelleet NRK:n virallista 17. mai tanssia, josta voi lähettää oman versionsa mukaan kansallispäivän lasten omaan TV-ohjelmaan.

Talkoohenki elää ja voi hyvin

Päivää ei kuitenkaan juhlisteta pelkästään virtuaalisesti, vaan paraateilla ja koulujen marssiorkestereilla on edelleen oma tärkeä roolinsa. Pääministeriä myöten korona-ajan rajoituksiin sitoutumisesta on puhuttu kansallisina talkoina. Talkoot eli ”dugnad” ovat myös keskeisessä osassa kansallispäivän juhlinnassa, kun tuhannet vanhemmat ja muut vapaaehtoiset järjestävät 17. mai aktiviteetteja ympäri Norjan. Talkoohenki elää ja voi hyvin myös tänä vuonna, kun vaihtoehtoisia juhlistamisen muotoja on kehitetty eri puolilla maata.

Kun juhlakansa ei voi lähteä ulos juhlimaan, on Norjassa päätetty tuoda juhla myös fyysisesti suoraan ihmisten koteihin. Mitä erilaisemmat paraatit aina veteraaniautoista ja veneistä traktoreihin kiertävät ihmisten luona ympäri maita ja mantuja. Oslossa voi lisäksi törmätä pop-up kansallistanssiryhmiin ja sambatanssijoihin samaan aikaan, kun Lofooteilla voi tilata marssiorkesterin pitämään minikonsertin omaan puutarhaan. Aikatauluja tai reittejä ei kuitenkaan kerrota etukäteen, jotta suurilta ihmisjoukoilta vältyttäisiin.

Itse olen aamu-unisena jättänyt usein väliin monet aamupäivän aktiviteetit kaupungilla, mutta omalla paikkakunnallani marssiorkesterit aloittavat musisoinnin kotikaduillani jo kello 07:00 aamulla, joten tänä vuonna en jää paitsi mistään, halusin tai en.

Ja, vi elsker!

Koko päivän kohokota tulee olemaan yhteislauluhetki, kun klo 13:00 kunnialaukausten kyydittämänä koko kansaa kehotetaan laulamaan terasseilla ja kodeissaan Norjan kansallislaulun Ja, vi elsker! kolme ensimmäistä säkeistöä.

Vinkit valmistautumiseen

Koska kyseessä on historiallinen 17. mai, niin olen koonnut alle tärkeimmät vinkit siitä, miten siihen kannattaa valmistautua.

• Vaikka hamstraamista ei suositellakaan, niin pieni määrä jäätelön, nakkien ja lompen hamstraamista on kuitenkin suositeltavaa oikean tunnelman takaamiseksi.
• Varmista, että juhlapöydässä on paikka maksimissaan 20:lle hengelle niin että kaikkien väliin jää metrin turvaväli. Juhlimista ulkotiloissa eli esim. terassilla suositellaan, mikäli sää sen sallii.
• Jos Norjan kansallislaulu ei ole ennestään tuttu, tulosta sanat jo valmiiksi yhteislauluhetkeä varten.
• Jotta voit jakaa omat 17. mai tunnelmasi virtuaalisesti muiden kanssa sekä seurata muiden juhlintaa, kannattaa jo etukäteen tarkistaa relevantit aihetunnisteet eli hashtagit eri kanaville ja paikkakunnille.
• Asianmukainen pukeutuminen on tärkeää, vaikka juhlitaankin kotona. Tarkista siis, että paras juhlamekkosi tai –pukusi mahtuu edelleen päälle ja on valmiiksi silitetty. Kaikkein parasta on tietenkin, jos kaapista löytyy kansallispuku ”bunad”.
• Nyt kun kampaajat ovat jälleen auki on hyvä aika käydä leikkauttamassa rajoitusten aikana vapaasti kasvanut ”koronasveis” eli koronatukka.
• Pidä kädet puhtaina ja sydän lämpimänä!