Osallistuimme yhteistyössä Suomalais-norjalaisen kulttuuri-instituutin, Business Finlandin sekä Norwegian Fashion Hub-muotiklusterin kanssa syyskuussa Oslo Innovation Weekiin omalla  ”Wood looks good on you”-tapahtumallamme. Iltapäivän teemana oli suomalaisosaaminen tekstiilien kiertotaloudessa, uudet innovatiiviset puusta valmistetut kuidut sekä pohjoismaiset yhteistyömahdollisuudet tekstiilien kiertotaloudessa. Oli ilahduttavaa huomata, että osuimme juuri ajankohtaiseen teemaan, sillä vaateteollisuudesta ja sen saastuttamisesta kirjoiteltiin Norjan mediassa lähes päivittäin kesän ajan. Tapahtuma oli suosittu ja osallistujia jäi myös jonotuslistalle. Kierrätysinnostus on herännyt Norjassa, mutta miten puhallinsoittimet liittyvät tähän?

I wish I was in Finland

Tapahtumaa valmistellessa tuli taas mieleen kirpparit, esimerkkinä asioista, joita vieläkin kaipaan Suomesta. Citymarketin lisäksi listallani on pitkään ollut itsepalvelukirppikset, joita Norjassa ei ole lainkaan. Tässä olisi markkinarako, nyt kun kierrätystietoisuus on nousussa myös Norjassa. Ilahduinkin kovasti kun luin, että tanskalainen franchise-pohjainen käytettyihin lastenvaatteisiin keskittyvä Børneloppen-ketju suunnittelee Norjaan laajentamista.

Erityisesti lastenvaatteita ostan mielellään käytettynä ja laitan vanhat kiertoon. Tällä hetkellä Norjan käytettyjen tavaroiden nettikauppaa – asunnoista ja autoista kynttilänjalkoihin – hallitsee Finn.no-sivusto. Sieltä löytyy myös paljon lastenvaatteita ja tarvikkeita, mutta kaupantekoa omalta osaltani jarruttaa aikaa vievä erillisten noutojen ja tapaamisten sopiminen.

Käytettynä ostaminen olisi suomalaistyylisellä kirpparilla paljon helpompaa, kun sinne voi poiketa silloin kun itselle sopii. Finn.no:ta haastamaan perustettiin muutama vuosi sitten suuren suosion nuoremman sukupolven parissa saanut Tise-palvelu. Tise panostaa visuaalisuuteen ja sitä kuvataankin käytetyn tavaran Instagramiksi.

In Norway we have this thing called dugnad

Jos sanaan sisu kiteytyy suomalaisuus, on dugnad eli talkoot erottamaton osa norjalaista kansansielua. Vaikka itsepalvelukirppiksiä ei löydykään, järjestetään norjalaiskouluissa kerran lukukaudessa talkoovoimin kirpputoreja, joissa voi tehdä löytöjä vaatteista huonekaluihin. Koulujen kirpparit ovatkin varma kevään ja syksyn merkki.

Talkoitakin norjalaisempaa lienee koulujen omat orkesterit, skolekorps. Tältä videolta voi käydä katsomassa, mistä orkestereissa on kyse. Kirppareita organisoivat ns. korps -vanhemmat, joiden lapset soittavat koulun orkesterissa esimerkiksi trumpettia tai pasuunaa. Vanhemmat joutuvat varaamaan kaksi viikonloppua kaudessa talkoo-pohjaiseen rahankeruuseen. Kerätyillä varoilla rahoitetaan koulujen orkestereiden toimintaa. Norjalaiseen talkookulttuuriin voisimme palata ihan erillisen blogikirjoituksen kanssa.

Koulujen kirpparit ovat usein odotettu paikallistapahtuma kussakin kaupunginosassa Oslossa. Kirppareilla on tarjolla myös arvontaa, leivoksia, hodareita ja kahvia. Oman kaupunginosani koulu satsaa tarjoiluihin kunnolla ja myy mm. Oslon parhaaksi kahvinpaahtimoksi tituleeratun Tim Wendelboen kahvia sekä luksus-makkaroita läheisestä Strøm-Larsenin lihakaupasta.

Uusista kuiduista uusiin business-malleihin

Suomesta syyskuun tapahtumaamme osallistui sellupohjaista puukuitua tuottava Spinnova, joka julkisti samaan aikaan yhteistyön norjalaisen Bergansin kanssa. Mukana oli myös Ioncell, joka kertoi mm. puusta ja vanhoista sanomalehdistä valmistettavan kuidun kaupallistamismahdollisuuksista. Rouva Jenni Haukion viime vuoden itsenäisyyspäivän vastaanoton juhlapuku pääsi Norjassakin otsikoihin.

Norjalaisille tuttu Marimekko esitteli kestävyys-ajatteluaan. Marimekko on perustamisesta saakka painottanut kestävien vaatteiden tärkeyttä. Marimekon tuotteiden ja vaatteiden arvo säilyy sukupolvelta toiselle ja jälleenmyyntiä käydään mm. omissa Facebook-ryhmissä.

Länsi-Suomen Jätehuolto kertoi Telaketju-verkostosta. Telaketju edistää poistotekstiilien kestävää kiertoa ja suunnittelee tekstiilijätteen yhteistä kierrätyslaitosta Baltian ja Pohjoismaitten tarpeisiin. EU:n uusi jätedirektiivi tulee voimaan 2025 ja sen jälkeen tekstiilit tulee kierrättää eikä niitä enää saa polttaa energiaksi.

Norjassa infrastruktuuri vaatejätteen kierrättämiselle ja hyötykäytölle on toistaiseksi puutteellinen, lukuun ottamatta UFF:n ja Fretexin kaltaisia hyväntekeväisyysjärjestöjä. Erityisesti kierrättämisen saralla pohjoismaisen yhteistyön mahdollisuudet ovat monet.

Norjalainen startup Tuckify esitteli kutsustamme tapahtumassa omaa lastenvaatteiden leasing-konseptiaan. Tuckifyn palvelusta voi tilata sopivan kokoisia vauvan- tai lastenvaatteita käyttöönsä ja käyttää niitä kuin omiaan. Vaatteet palautetaan takaisin kiertoon kun ne ovat jääneet pieneksi. Miksi ostaa kun voi vuokrata? Tätä aion pian kokeilla.

Kestävät tapahtumajärjestelyt

Tapahtuman järjestelyissä otimme alusta lähtien huomioon Ulkoministeriön ympäristövastuullisen kokoustamisen ohjeet. Mietimme jokaisen hankinnan kahteen kertaan ja tämä johti luoviin ratkaisuihin. Päädyimme esimerkiksi kierrättämään tapahtuman teeman vuoksi koristeiksi valitut halot. Ne lahjoitettiin hyötykäyttöön Oslon Oopperatalon tuntumassa toimivalle Sørengan saunalautalle. Vastalahjaksi saimme heiltä tapahtumassa pidetyn valokuvakilpailun voittajalle lahjakortin saunaan – aineeton lahja on aina parempi kuin turha krääsä.

Minimoimme painotuotteet ja tilasimme tarjoiluja alakanttiin, eikä tarjolla ollut ollenkaan lihaa. Tämä ei herättänyt kommentteja, kun emme edes tehneet asiasta suurta numeroa. Ruokaa silti jäi, mutta pakkasimme loput mukaan, eikä seuraavana päivänä kenenkään tarvinnut tuoda matpakkea mukana töihin.

Tapahtuman teemaan uppoutuminen avasi kaikkien silmät toden teolla tekstiili- ja muotiteollisuuden päästöille ja kierrätyksen merkitykselle. Itse en aiemmin ollut tiedostanut, että tekstiiliteollisuus todellakin on öljyn jälkeen maailman toiseksi eniten saastuttava teollisuudenala.