Totesin Oslon asuntomarkkinoita käsittelevässä kirjoituksessani norjalaisten olevan Euroopan-mestareita remontoinnissa. Ostin itsekin remonttikohteen viime keväänä ja kodin kunnostus on parhaillaan käynnissä. Toivon mukaan pääsen perheineni muuttamaan takaisin uutuuttaan kiiltävään kotiin ennen joulua.
2017-tilastotietojen mukaan norjalaiset käyttivät yli 80 miljardia kruunua kotiensa ja mökkiensä remontointiin – yhteensä yli 8 miljardia euroa! Mistä norjalaisten remontti-innostus sitten oikein juontuu?
Oman kokemukseni perusteella täällä kynnys esimerkiksi keittiöremontille on matala. Tyypillisesti norjalaiset vaihtavat täysin käyttökelpoisen keittiön uuteen jo siksi, että sen ulkonäkö ei omaa esteettistä silmää miellytä.
Tähän saakka olemme itse tyytyneet päivittämään aiempia keittiöitämme lähinnä kosmeettisesti vaihtamalla uudet ovet tai työtason. Tällä kertaa pääsimme kuitenkin suunnittelemaan oman unelmakeittiömme sillä vanha oli epäkäytännöllinen ja parikymmentä vuotta vanha. Ei enää liesituuletinta, jonka takaa lähemmäs kaksimetrinen puolisoni ei edes näe sekoittamiaan kattiloita tai pannuja. Ei enää liian pientä tiskiallasta, jossa uuninpeltiä tiskatessa menee hermo.
Norjassa ei nuukailla
Prognosesenteret –analyysifirman mukaan Norjan kotitalouksista 40 % tekee jonkinasteista remonttia vuosittain. Remontointi-innokkuus kulkee käsi kädessä asunnon omistamisen ja norjalaisten keskimääräisesti hyvän toimeentulon kanssa. Norjassa on pitkä perinne oman kodin omistamiselle ja pohjoisissa olosuhteissa kotona vietetään paljon aikaa.
Epäilen, että remontointi-halukkuuteen vaikuttaa myös norjalaisten kulutustottumukset ja hövelimpi rahankäyttö. Kun suuri osa norjalaisista nauttii hyvästä toimeentulosta, ei rahankäyttöä tarvitse niin miettiä. Norjalaiset eivät nuukaile, joten monet eivät emmi kodin kasvonkohotuksen kanssa.
Norjalaisten hövelit tottumukset ovat nousseet suurlähetystön lounaskeskusteluissa esiin muutenkin. Näistä yhtenä esimerkkinä on sähkön käyttö ja valojen sammuttaminen- tarkemmin siis fakta, että valoja EI sammuteta. Itse lama-ajan Suomessa kasvaneena, on valojen sammuttaminen huoneesta poistuessa jäänyt selkärankaan. Täällä Norjan anoppilassa sammuttelen muitten riesaksi turhat valot alakerrassa (joka ikinen lamppu on useimmiten sytytettynä) kun kaikki oleskelevat yläkerrassa. Puolisoni palasi aikoinaan ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen Norjaan ja sai kiusoittelevia kommentteja juurikin siitä, että oli oppinut laittamaan kylppärin valot perässään kiinni – siis täysin epänorjalaista käyttäytymistä.
Puolet remontoivat itse
Monet remontoivat itse ja Aftenpostenin viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan 52 % sisätilojen remonteista tehdäänkin Norjassa itse. Oma remonttimme oli niin kattava, että ruuhkavuosien keskellä katsoimme parhaaksi palkata projektinjohtajaksi firman. Suunnittelimme yhteistyössä heidän kanssaan kotiimme uuden pohjan ja tekniset ratkaisut. Näin pääsemme helpolla, joskin maksamme toki unelmakodin remontista kalliisti.
Uusimme kodissamme kaiken: keittiön, kylpyhuoneen, uudistamme huonejakoa, teemme uusia oviaukkoja, kaikki lattiat hiotaan ja kaikki pinnat maalataan. Ai niin sähköt vedettiin myös uusiksi. Remonttimme on edennyt vauhdikkaasti ja nyt valitsemme jo kattolamppuja ja sopivia maalisävyjä seinille.
Kirjastosta pyörösaha lainaan
Remonttitarpeisiinsa norjalaiset ostavat kasapäin työkaluja. Tilastojen mukaan esimerkiksi porakone on kuitenkin käytössä keskimäärin vain 13 minuuttia elinaikanaan. Osa Oslon kirjastoista onkin laajentanut palvelujaan ja tarjoavat lainaan myös työkaluja. Näihin kuuluu lähikirjastomme Torshovissa, joka suunnitteli ja toteutti uuden suositun palvelun yhdessä perinteikkään, niinikään Torshovissa sijaitsevan, Zachariassenin rautakaupan kanssa.
Vaikka sähköä ei muuten säästellä, niin onneksi täälläkin on herätty miettimään joitakin ympäristöystävällisiä ratkaisuja.
Lähteet:
https://www.siste.no/bolig/innenriks/nyheter/vi-pusser-opp-for-86-milliarder/s/5-47-101023