Kartoitin taannoin töissä Suomen tulevia vaaleja, ja lisäsin listaan seuraavien presidentinvaalien olevan vuonna 2024. Jäin sen pohjalta miettimään eri hallintomuotoja ja monarkian kannatusta Norjassa. Kuninkaalliset ovat Norjassa hyvin suosittuja ja vain harva puolue äänestää tasavallan puolesta asian aika ajoin noustessa esiin Norjan suurkäräjillä.
Monarkian kannatus on Norjassa voimakasta
Kuningashuone ja kuninkaalliset ovat Norjassa hyvin pidettyjä. Monarkian kannatus on pysynyt vakaana vuodesta toiseen. Norjan yleisradio NRK:n 2017 teettämässä kyselyssä monarkiaa tukee 80 prosenttia vastanneista. 15 prosenttia toivoi toista hallintomuotoa.
Monissa Euroopan kuningashuoneissa on vuosien mittaan kohistu ja skandaaleista on revitty isoja otsikoita. Norjalaisasiantuntijoiden mukaan osasyynä Norjan kuningashuoneen korkeana pysyvälle kannatukselle onkin se, että kuningasperhe ei ole vuosien saatossa tehnyt mitään suoria virheitä. Kuningashuoneen instituutiona ja kuningasperheen suosion arvioidaan pysyvän vakaana niin kauan, kun kuninkaalliset hoitavat tehtävänsä ja käyttäytyvät hyvin.
Norjan suurkäräjät käsittelee joka neljäs vuosi ehdotusta Norjan muuttamisesta tasavallaksi. Kun asiaa viimeksi käsiteltiin suurkäräjillä, äänesti 36 kansanedustajista tasavallan puolesta ja 130 sitä vastaan. Kuningashuonetta kutsutaankin maailman ainoaksi kansan valitsemaksi kuningashuoneeksi. Monarkia valittiin kansanäänestyksellä hallintomuodoksi vuonna 1905.
Kuningashuone on olemassa niin kauan kuin kansalaisten demokraattisesti valitsemat suurkäräjät kannattavat monarkiaa. Suurkäräjät voivat nimittäin muuttaa perustuslakia ja muuttaa Norjan tasavallaksi niin halutessaan. Monarkiaa hallitusmuotona puolueohjelmissaan vastustavat esimerkiksi liberaalipuolue Venstre ja sosialistinen vasemmistopuolue SV. Kaikki puolueet eivät ota hallintomuotoon kantaa puolueohjelmassaan, mutta suurkäräjien enemmistö kuitenkin kannattaa monarkiaa. Toisin sanoen monarkialla hallintomuotona on edelleenkin demokraattinen ankkurointi.
Kuningas Harald V on erityisen pidetty hahmo
Norjan istuva hallitsija kuningas Harald V on kansalle rakas johtajahahmo. Alkuvuodesta 2022 85 vuotta täyttänyt kuningas Harald tunnetaan ”kansan kuninkaana” ja hänen lukuisia tapaamisiaan tavallisten kansalaisten kanssa pidetään suosion kannalta tärkeinä. Suosioon ja odotuksiin liittyy tietty paradoksi: norjalaisperinteen mukaan kuningashuoneen odotetaan olevan kansan yllä samaan aikaan kun heidän kuitenkin odotetaan olevan tavallisia ihmisiä.
Norjassa koetaan tärkeäksi, että kuningasperhe nähdään maanläheisinä ja tavallisina ihmisinä, jotka käyvät tunturiretkillä ja laskettelemassa. Kuningas Harald on tullut tunnetuksi useista ihmisten mieliin painuneista puheista. Monet muistavat kuninkaan pitämän koskettavan puheen 22.juli-terroriteon jälkeen 2011.
Prinsessa Ingrid Alexandra on täysi-ikäinen
Kuningasperhe on ajankohtainen nyt kesäkuussa, kun prinsessa Ingrid Alexandran täysi-ikäistymistä juhlistetaan. Prinsessasta tulee Norjan ensimmäinen kuningatar hänen aikanaan tullessaan valtaan isänsä kruununprinssi Haakonin jälkeen. Tähän väliin lyhyt Norjan oppitunti: kaksi aa:ta lausutaan aina o:na Norjassa.
Norjan perustuslakia muutettiin vuonna 1990 niin, että myös naisesta voi tulla hallitsija eli kuningatar. Muutos ei koskenut kuitenkaan takautuvasti kruununprinssi Haakonin isosiskoa prinsessa Märtha Louisea, joka sittemmin on kokonaan luopunut kuninkaallisesta arvostaan.
Ingrid Alexandra täytti 18 vuotta 21. tammikuuta 2022. Varsinaiset juhlallisuudet jouduttiin siirtämään kesäkuulle koronarajoitusten vuoksi ja merkkipäivää juhlistetaan pian: 16.–17.kesäkuuta. Myös nuoret kannattavat Norjassa monarkiaa: 76 % kyselyyn vastanneista 16–20-vuotiaista tukee monarkiaa. 81 % vastanneista nuorista uskoo monarkian pysyvän hallintamuotona siihen saakka, että prinsessa Ingrid Alexandrasta aikanaan tulee Norjan kuningatar. Näyttää siis siltä, että Norja saa aikanaan ensimmäisen kuningattarensa, kunhan kuningashuoneen kannatus säilyy eikä suurkäräjät ei muuta perustuslakia.