Kielitoimiston sanakirjan mukaan kynnäs on tyrskyjen maa-aineksesta merenlahden suuhun muodostama särkkä, joka erottaa lahden laguuniksi. Sellaisella minä nyt seisoin, keskellä Itämerta, tukka tuulessa hulmuten sateen piiskatessa kasvoja. Miten olin päätynyt tänne?
E-viisumioppeja Kaliningradista
Kuurinkynnäs on upea maailmanperintökohde, sadan kilometrin kapea kaistale, joka rajaa Kuurinhaffin Itämerestä. Niemimaan keskellä sattuu kulkemaan myös Venäjän ja EU:n välinen raja: eteläosa kuuluu Venäjän Kaliningradiin, pohjoisosa Liettuaan. Varsinkin kesäaikaan rajalla riittää liikennettä – joskaan ei niin suuriksi ruuhkiksi asti kuin kotipuolessa Vaalimaalla tai Nuijamaalla.
Olimme lokakuussa suomalaisten yritysten kanssa Kaliningradissa edistämässä vientiä, ja minulle tarjoutui mahdollisuus tutustua rajan toimintaan. 53 maan kansalaiset, suomalaiset mukaan lukien, ovat voineet heinäkuusta alkaen matkustaa Kaliningradiin ilmaisella sähköisellä kertaviisumilla eli e-viisumilla. Sama käytäntö tuli voimaan Pietariin ja sitä ympäröivälle Leningradin alueelle lokakuussa. Mitä Kaliningradissa on opittu tähän mennessä e-viisumeista?
Ainakin hakemuksen kanssa kannattaa suomalaistenkin olla tarkkana. E-viisumin hakeminen on pitkälti automatisoitu, ja hakijan tekemät virheet huomataan usein vasta rajalla. Kaliningradissa peräti 7 % e-viisumeista on ollut virheellisiä, kun passin tiedot eivät ole täsmänneet viisumitulosteen kanssa. Kiireessä hakemukseen on unohtunut esimerkiksi kirjoittaa toinen etunimi tai tullut näppäiltyä väärin syntymäaika, passin numero, jopa sukupuoli. Virheen huomatessaan rajavartioilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin käännyttää matkailija takaisin. Kurja päätös reissulle, joka ei ehtinyt alkaakaan.
Ulkomaisten turistien määrä on kasvanut Kaliningradissa jopa 15 % e-viisumin myötä. Vuolaampia matkustajavirtoja voi ennustaa myös Pietariin ja Leningradin alueelle, vaikkei e-viisumi toistaiseksi olekaan käytössä junassa.
Tavoitteena sujuva matkailu rajan molemmin puolin
Mitä muuta Kaliningradista jäi kotiin viemisiksi? Tunne siitä, että Itämeri yhdistää, ja Suomi tunnetaan Venäjän läntisimmässä kolkassa. Suomalaisyrityksille on tarjolla lupaavia näkymiä muun muassa jätehuollossa ja meriteollisuudessa. Kun kävin puhumassa Immanuel Kantin yliopistossa maailman onnellisimmasta maasta nimeltä Suomi, olin vaikuttunut opiskelijoiden valveutuneista kysymyksistä.
Nuoria kiinnostivat opiskelumahdollisuudet ja ympäristö. Kysyttiin myös, miksi Suomi tiukensi vaatimuksia venäläisille viisuminhakijoille samoihin aikoihin, kun Venäjä höllensi niitä. Tähän en vastannut ensimmäistä kertaa. Kiristyksen sijaan kyse oli pikemminkin määräysten noudattamisesta: viisumihakemusten liitevaatimukset ovat samat kaikille Schengen-maille, eikä Suomi voinut enää poiketa linjasta.
Onneksi vapaamuotoisen matkasuunnitelman ja varallisuustodistuksen esittäminen on useimmiten venäläismatkailijoille vaivatonta. Venäjällä haettujen Suomen-viisumien määrä on kasvanut tasaisesti koko vuoden, ja ennustamme Pietarin-pääkonsulaatin alueelle jopa 25 % kasvua edellisvuoteen.
Venäjä houkuttelee suomalaisia turisteja maahan e-viisumilla. Myös Suomessa on syytä muistaa venäläismatkailijoiden valtava merkitys maan taloudelle. Jotta Suomi säilyy vetovoimaisena matkakohteena, homman täytyy toimia – on oltava riittävästi henkilökuntaa viisumihakemusten käsittelyssä ja rajalla. Viisumikäsittelyajan tulee olla kohtuullinen, eikä rajalla pidä joutua jonottamaan tuntikausia. Tässäpä tehtävää meille virkamiehille – ja myös poliitikoille, jotka päättävät budjetista.
Teksti on aikaisemmin julkaistu Venäjän Aika -lehden numerossa 4/2019.
Lue myös pääkonsulin muut blogitekstit:
Suomalaisen elokuvafanin tunnustuksia Pietarissa
Pietarin-risteily alkaa, hyppää kyytiin!