Kauniina huhtikuisena sunnuntaiaamuna lähdimme matkalle kohti ikivanhaa Pihkovaa. Reilun neljän tunnin ajon jälkeen pääsimme ihastelemaan kirjailija Laila Hirvisaaren tunnetuksi tekemiä kirkkoja ja luostareita, jotka kohosivat majesteettisina Velikaja-joen rantamilla. Pihkovan asukkaat, isät, äidit, lapset, kalastajat, lenkkeilijät, taiteilijat nauttivat täysin rinnoin aurinkoisesta säästä niin kuin mekin – allekirjoittanut, varakonsuli Ville Linnala ja kulttuuriassistentti Julia Puhilas.

 

Pihkova – pääkonsulaatin toimialueen eteläisin kolkka

Joskus tuntuu siltä, että Venäjästä ei tiedetä muuta kuin Moskova tai Pietari. Piipahdus pääkonsulaatin toimipiirin eteläisimpään kolkkaan, Pihkovaan, avasi uudenlaisen näkymän laajaan Venäjän maahan. On kiehtovaa ajatella, että jo 900-luvulla Pihkovassa rakennettiin kaupunkia, linnoituksia, kirkkoja ja luostareita. Siellä maalattiin freskoja ja ikoneita ja kirjoitettiin kronikoita. Ehkäpä joku suomalainen viikinkikin vieraili alueella ja toivottavasti hyvissä aikeissa…

Nykyään Pihkova on noin 200 000 asukkaan pääkaupunki. Pihkovan alueella asuu lähes 700 000 asukasta, jotka saavat toimeentulonsa koneenrakennuksesta, elintarvike- ja puunjalostusteollisuudesta, turpeentuotannosta sekä maa- ja karjataloudesta. Suomalaisperäisiä asukkaita ilmoitetaan olevan yli 300 ja lisäksi on niin kutsuttuja setukaisia. Kaupungin ja alueen historia on komea, mutta nykyisyys ei niinkään – alueella asuvat Luoteis-Venäjän köyhimmät ihmiset.

Yritykset Team Finland -matkalla

Mitä sitten teimme Pihkovassa?

Kauppaa tietenkin! Pääkonsulaatin ja Suomalais-Venäläisen kauppakamarin vetämälle Team Finland –matkalle osallistui seitsemän suomalaisyritystä, jotka kaikki halusivat tutustua Pihkovan mahdollisuuksiin. Uponorin, Kiillon, Tetrixin, Lindströmin, Habagroupin, STR Tecoilin ja Europressin osaaminen herätti suurta kiinnostusta seminaarissa, johon saimme salillisen pihkovalaisia yrittäjiä ja viranomaisia.

Meitä kaikkia rohkaisivat lahtelaisen teollisuusmaaleja valmistavan Nor-Maalin hyvät kokemukset. Tarmokkaan Vesa Tukiaisen johdolla Pihkovan laitamille Moglinon teollisuuspuistoon kohosi reilun kahden vuoden ponnistelujen jälkeen uudenaikainen ja väljä teollisuusmaalitehdas. Tehdas täyttää viimeisen päälle ympäristövaatimukset. Väljässä ja valoisassa teollisuushallissa tekee töitä tyytyväinen työväki.

Suomen lippua Pihkovassa heiluttaa myös Jarmo Varjosalmi, tosin itävaltalaisen yrityksen Tann Nevskin johtajana. Yrityksen tuote on pieni ja ohut, filtterin ja tupakan väliin asettuva tippipaperi. Kauppa käy kuulemma hienosti – tupakoijia riittää Venäjällä.

Suomen jäteosaamiselle kysyntää

Yksi matkan kohokohdista oli tapaaminen Pihkovan kuvernöörin Mihail Vedernikovin kanssa. Hän innostui kovasti suomalaisten yritysten osaamisesta ja kertoi suunnittelevansa matkaa Suomeen syksyksi. Erityisesti häntä ja hänen hallintoaan kiinnostaa Suomen jäteosaaminen. Pihkovassa otetaan vakavasti Venäjän lain edellyttämä jätehuollon uudistaminen. Kaatopaikoille päätyvän jätteen määrä aiotaan vähentää kolmannekseen vuoteen 2024 mennessä. Kaatopaikkoja on nykyään 24. Niiden määrä aiotaan puolittaa. Jätteiden lajittelua ja käsittelyä varten rakennetaan vähintään kaksi ekoteknopuistoa.

Toinen kohokohta oli tietysti kaikkien aikojen ensimmäisen muuminäyttelyn avaaminen Pihkovassa!

Paluumatka Pietariin sujui raukeissa merkeissä auton takapenkillä torkkuen. Pihkovan kelloja emme unohda. Päätimme tulla kuuntelemaan niitä seuraavan kerran junalla. Lastotška ajaa Pietarista Pihkovaan vain kolmessa ja puolessa tunnissa!

Anne Lammila, pääkonsuli

Teksti on aikaisemmin julkaistu Venäjän Aika -lehden numerossa 2/2019.